Ymmärrettävämpää juridiikkaa

Blogit ja Kolumnit
19.04.2018 • Janne Laukkanen

Tähtitieteilijä Esko Valtaoja kertoi alkuvuonna ilmestyneessä Kauppalehti Optiossa olevansa tottunut vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin. Niitä tulee hänelle tuhannen yhteydenoton vuosivauhdilla.

Valtaojalta ei kysellä vain tähdistä. Sähköpostiin saattaa kilahtaa tiedustelu sopivasta ruokavaliosta. Valtaoja itse toivoisi muidenkin tutkijoiden saavan osansa huomiosta. Hän on antanut jopa kasvonsa Vaihtoehto Eskolle -kampanjalle, jonka tarkoituksena on nostaa suomalaisten tieteentekijöiden näkyvyyttä.

Tuntuuko sinusta, että myös oikeudenhoidon osalta äänessä ovat turhan harvat, juridiikan eskovaltaojat? Vai onko niin, että äänessä ei ole riittävästi kukaan? Onko syy mediassa, jonka edustajat eivät älyä tarttua oikeasti tärkeisiin oikeudenhoidon kysymyksiin ja etsiä haastateltaviksi asiantuntijoita riittävän monipuolisesti?

Vai voisiko katseen kääntää meihin juristeihin ja organisaatioihimme. Olemme oikeudenhoidon parhaita asiantuntijoita, mutta osaammeko – ja ennen kaikkea haluammeko – popularisoida tietämystämme riittävästi.

Popularisoinnilla on joskus huono kaiku. Toisinaan se ymmärretään viihteellistämiseksi tosiasioiden kustannuksella. Sanakirjan mukaan popularisointi tarkoittaa kuitenkin ensisijaisesti yleistajuistamista. Tämähän on mitä välttämättömin taito kaikille, jotka haluavat keskustella laajan yleisön kanssa, eivätkä vain oman porukan kesken sisäpiirin jargonilla.

Oikeudenhoidon asiantuntemukselle on tarvetta. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on listannut tulevaisuuden megatrendejä. Kärjessä on suuri teknologinen murros. Emme vielä tiedä, tuoko kehitys tasaisesti hyvää kaikille vai jakaudummeko voittajiin ja häviäjiin. Miten pärjäämme kehityksessä yksilöinä tai organisaatioina? Toisena megatrendinä jyllää poliittisten vaikuttamistapojen murros. Vallan pelätään keskittyvän yhä harvempiin käsiin, ellemme onnistu päivittämään demokraattisia vaikuttamistapojamme. Myös ympäristökysymykset asettavat meidät yhä tiukempien valintojen eteen halutessamme taloudellisen kasvun jatkuvan.

Juristeilta edellytetään kykyä ja halua osallistua aiempaa vuoro­vaikutteisempaan keskusteluun.

Näiden ratkaisujen edessä tarvitaan juridiikan ammattilaisia. Suuria rakenteellisia muutoksia ei tehdä ilman toimivaa lainsäädäntöä. Juristeilta puolestaan edellytetään kykyä ja halua osallistua aiempaa vuorovaikutteisempaan keskusteluun.

Mitä juridiikan yleistajuistamiseksi voisi tehdä, ettei edellä sanottu jää vain sanahelinäksi. Ennen kaikkea tarvitaan aitoa halua ja intoa ajatella uudella tavalla.

Helsingin käräjäoikeus tiedotti maaliskuussa aloittavansa uudenlaisen yhteistyön media kanssa. Käräjäoikeuteen perustetun mediaryhmän tuomarit antavat medialle taustatietoa tuomioistuimen toiminnasta ja yleisestä oikeuskäytännöstä.

Käräjäoikeuden avaus on erinomainen. Oikeudellisista asioista viestiminen ei parannu perustamalla vain viestintävirkoja tai ottamalla käyttöön liutaa sosiaalisen median kanavia, jos asiantuntijoiden itsensä keskus­teluhalu puuttuu. Lakimiesliitossa toivomme, että voimme rohkaista vastaavien mediaryhmien perustamiseen muilla juridiikan aloilla ja olla jopa itse rakentamassa niitä.

Lakimiesuutisissa lupaamme osaltamme osallistua oikeudenhoidon popularisointiin. Haluamme kertoa juridiikan ilmiöistä ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Samalla esittelemme joka lehdessä vaihtuvan joukon juridiikan huippuammattilaisia. Juridiikan osalta tarjoamme vaihtoehtoja Eskolle.