Vuorovaikutus­taidot ovat ammatin ytimessä

Olemme pitäneet tärkeänä kehittää oikeustieteen opiskelijoiden yleisiä työelämätaitoja. Alkavan lukuvuoden uusi panostuksemme kohdistuu ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vuorovaikutustaitoihin. Avoin vuorovaikutus tukee myös substanssin oppimista, kun opiskelijat pääsevät perustelemaan omia näkemyksiään ja kuuntelemaan toisiaan, kertoo yliopistonlehtori Sampo Mielityinen Itä-Suomen yliopistosta.

Opiskelijoille tarjottava vuorovaikutuskoulutus integroidaan oikeustieteiden normaaleihin opintokokonaisuuksiin. Vuorovaikutusharjoituksista vastaavat Breaks Finland Oy:n ammatticoachit, jotka herättelevät opiskelijoissa luovuuden voimaa. Vuorovaikutusosaamisen ohella tavoitteena on tukea opiskelijayhteisön hyvinvointia.

Vuorovaikutusosaaminen karttuu tutkinnon edetessä monin tavoin. Hyväksi havaittuja käytäntöjä ovat muun muassa simuloidut sopimusneuvottelut, näytösoikeudenkäynnit, klinikkatoiminta sekä vertaisarvioinnit, joissa arvioidaan toisten tekemiä tekstejä.

– Moni opiskelija toimii myös laitoksen opetus- ja tutkimusavustajana, mikä edellyttää aktiivista vuorovaikutusta.

Juridiikkaa opitaan puhumalla

Lakimiesliitto on tehnyt vastavalmistuneille juristeille sijoittumistutkimuksia, joissa arvioidaan oikeustieteen tutkinnon tuottamaa osaamista.

– Tutkimusten pohjalta näyttää siltä, että vastavalmistuneet juristit kaipaisivat vahvistusta neuvottelutaitoihin ja suullisen viestinnän osaamiseen. Juuri näitä ominaisuuksia haluamme edistää, Mielityinen kertoo.

Vastavalmistuneet juristit kaipaavat vahvistusta neuvottelutaitoihin ja suullisen viestinnän osaamiseen.

Juridiikkaa, tiedonhakua ja ongelmanratkaisua opitaan Mielityisen mukaan hyvin opintojen pedagogisten ratkaisujen ansiosta.

– On hienoa, että substanssiin perehdytään kunnolla, mutta kun mennään suullisen vuorovaikutuksen alueelle, vaikuttaa siltä, että tutkinnot voisivat olla monipuolisempia. On tärkeää, että opiskelijat oppivat myös puhumaan juridiikkaa käytännössä.

On tärkeää, että opiskelijat oppivat myös puhumaan juridiikkaa käytännössä.

– Kun lakimies tekee esimerkiksi ratkaisuja virkavastuulla, on tärkeää, että asiat perustellaan selkokielellä ja ymmärrettävästi asiakkaalle, jolla itsellään ei ole välttämättä erityistä lakiasioiden tuntemusta.

Asiakkaan kohtaaminen on siis hyvä harjoite, jossa voi testata omia vuorovaikutustaitojaan opetustilanteessa.

Omat kokemukset opettavat

Vuorovaikutustaitoihin keskitytään yhä yleisemmin myös jo työelämässä toimivien lakimiesten täydennyskoulutuksessa.

– Minulla on hyviä kokemuksia esimerkiksi Helsingin oikeustieteellisen lisensiaattiopiskelijoista, jotka ovat osallistuneet intensiivisesti yhteistoiminnallisilla menetelmillä tapahtuvaan koulutukseen. Omat kokemukset työelämästä auttavat ymmärtämään keskustelun ja asioiden aktiivisen työstämisen voiman, Mielityinen sanoo.

Yleisen käsityksen mukaan ulospäinsuuntautuneet ekstrovertit ovat luonnostaan myös hyviä viestijöitä. Asia ei ole ihan näin yksioikoinen, sillä vuorovaikutus edellyttää myös toisen kuuntelemista ja kuulemista.

Vuorovaikutus edellyttää myös toisen kuuntelemista ja kuulemista.

Mielityinen muistuttaa, että vuorovaikutuksen eri osa-alueita voi harjoitella niin, että se sopii kunkin omaan persoonaan. Omaa luonnetta ei tarvitse alkaa muuttaa.

Vuorovaikutusosaamisesta on käytännön hyötyä esimerkiksi silloin, kun ollaan tekemisissä temperamentiltaan erilaisten ihmisten kanssa.

– Joku kollega saattaa käyttää vaikka sähköposteissa runsaasti versaaleja kirjaimia ilman sen syvempää merkitystä. Se on vain hänen tapansa viestiä. Viestintätyylien kirjon tiedostaminen ehkäisee väärintulkintoja ja niistä nousevia konflikteja.

Jos haluaa juristina hyödyntää vaikka Twitteriä viestintä- ja tiedonhankintakanavana, kannattaa ottaa eri tyylit haltuun.

Vuorovaikutustaitoja tarvitaan myös sosiaalisessa mediassa, jonka tyylit ovat ihan oma taiteenlajinsa.

– Jos haluaa juristina hyödyntää vaikka Twitteriä viestintä- ja tiedonhankintakanavana, kannattaa ottaa eri tyylit haltuun. Lakimiehen some-presenssi vaihtelee tietysti sen mukaan, missä tehtävissä hän toimii. Esimerkiksi yliopisto-opettaja voi viestiä monista työnsä osa-alueista asianajajaa vapaammin, Mielityinen pohtii.

Tunneäly auttaa samaistumaan

Juristit sijoittuvat työelämässä hyvin erityyppisiin tehtäviin, joissa vuorovaikutuksen tarve vaihtelee. Erityisen tärkeää avoin vuorovaikutus on silloin, kun juristit toimivat sellaisten ihmisten kanssa, joilla on muita heikommat edellytykset ja valmiudet puolustaa omia oikeuksiaan.

On tärkeää pystyä samaistumaan ja eläytymään asiakkaan tilanteeseen.

Hyvät vuorovaikutustaidot omaava juristi ymmärtää Mielityisen mukaan ihmisiä paremmin.

– On tärkeää pystyä samaistumaan ja eläytymään asiakkaan tilanteeseen. Tunneälyn kautta asiakkaan tilanteesta voi muodostaa tarkan ja sävykkään kuvan. Tämän tärkeys korostuu, jos asia nousee juristille itselleen vieraasta elämänpiiristä.

Mielityisen mielestä juristin ammattia glorifioidaan usein jatkuvalla kiireellä ja isolla työkuormalla.

– Jääkö juristille aikaa aidoille kohtaamisille, jos meillä on puhekulttuuri, jossa korostetaan koko ajan kiirettä ja työn kovia paineita? Vaikka työn reunaehdot ovat tiukat, välillä olisi tärkeää pitää breikki ja tehdä jotain luovaa, harjoitella vaikka äänenkäyttöä. Tämä tekee hyvää myös substanssiosaamiselle.