Näin muutut pienin askelin varmaksi puhujaksi

Noin 70 prosenttia suomalaisista aikuisista kertoo, että on joskus jännittänyt esiintymistilannetta. Uusia tai haasteellisia tilanteita on normaalia jännittää, kertoo psykologi ja psykoterapeutti sekä viime vuonna ilmestyneen Saa jännittää -kirjan kirjoittaja Minna Martin.

Asiantuntijatyössä jännitystä voivat aiheuttaa yleisön edessä esiintymisen lisäksi työhaastattelut, kokouspuheenvuorojen pitäminen ja erilaiset ristiriitatilanteet. Jännittäminen on normaalia ja positiivistakin, mutta haasteelliseksi tunne muuttuu, kun sitä alkaa ennakoida eikä siihen pysty suhtautumaan.

Toiset jännittävät enemmän

Ihmisten välillä on eroja siinä, kuinka nopeasti ja voimakkaasti kunkin autonominen hermosto reagoi ärsykkeisiin. Jännityksen kokemisen voimakkuuteen vaikuttavat perimän lisäksi ympäristöstä saadut viestit ja kokemukset. Niitä kertyy lapsuudesta asti.

– Jos vaikka vanhempi ei ole ymmärtänyt itsestään poikkeavaa introverttia ja ujoa lastaan, voi syntyä ristiriitatilanne, jossa lapsesta tuntuu, että hän ei ole ok sellaisena kuin on. Elämän varrelta tulee lisää kokemuksia, ja voi alkaa miettiä, onko itsessä jotakin outoa tai jotain vikaa ja alkaa pelätä muiden arvostelua, toteaa Martin.

Ujo ja herkkäkään ei välttämättä pelkää esiintymistä, jos on saanut oikeanlaista tukea ja palautetta.

Ujo ja herkkäkään ei välttämättä pelkää esiintymistä, jos on saanut oikeanlaista tukea ja palautetta ympäristöltään. Martinin mukaan paljon riippuu myös koulujärjestelmästä, joka ei anna oppilaille mahdollisuutta opetella yleisön edessä olemista omaan tahtiinsa, vaan säännöt ovat kaikille samat.

– Kritisoin koulujärjestelmässä myös sitä, että esiintymisen sanotaan olevan vuorovaikutustilanne, mutta kaikki on kuitenkin aina esiintyjän harteilla. Missä vaiheessa yleisö harjoittelee yleisönä olemista, hän kysyy.

Vähän kerrallaan eteenpäin

Yleisön edessä olemista ja konfliktitilanteiden sietämistä voi treenata tietoisesti. Esiintymisen suhteen rimaa voi alkaa nostaa pikkuhiljaa – ei hyppäämällä suoraan viisisataapäisen yleisön eteen, vaan aloittamalla kokouspuheenvuoron pitämisestä.

Konfliktitilanteita voi harjoitella kotioloissa tai muissa tavallisissa arkitilanteissa. Tie turvalliseen oloon suuttumisen, aggression, kiukustumisen ja korotettujen äänien keskellä käy opettelemalla omien puolien pitämistä.

Oppiminen tapahtuu, kun uskaltaa hieman pois omalta mukavuusalueeltaan, ei liikaa.

– Voi opetella sanomaan ”ei kiitos”, ”en halua”, ”ehkä myöhemmin” tai ”nyt riittää”. Ei tarvitse pyrkiä miellyttämään tai olla helppo. Aloittaa voi vaikka tilanteesta, jossa joku tarjoaa teetä tai kahvia, sanoo Martin.

– Pelottavia asioita kohti on hyvä mennä siedettävissä määrin, ei niin, että keho yliviriää valtavasti. Oppiminen tapahtuu, kun uskaltaa hieman pois omalta mukavuusalueeltaan, ei liikaa.

Jalat maassa, vesipullo vieressä

Jos edessä on vaativa puhe, hyvä valmistautuminen auttaa onnistumaan. Martin kehottaa kuitenkin välttämään liikaa valmistautumista ja ulkoa opettelua, sillä ne lisäävät jännitystä. Reipas liikunta edellisenä päivänä poistaa kehon ylivirittymistä.

Reipas liikunta edellisenä päivänä poistaa kehon ylivirittymistä.

Itse tilanteeseen voi ottaa mukaan vesipullon suun kuivumista varten, nopeutuvaa puherytmiä voi pyrkiä tietoisesti hidastamaan ja sanansa osoittaa yleisöstä löytyville ystävällisille kasvoille.

– Itse pidän yleensä jalat tukevasti maassa, jolloin saan tunteen, että lattia kantaa minua. Laitan myös PowerPointiin väliin kalvoja, joita kuulijat saavat lukea tai katsoa hetken hiljaa itsekseen. Niin saa itselle pari lepotaukoa, Martin vinkkaa.

Rennosti omana itsenä

Puheen pitämisessä saa olla itselleen armollinen. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä eläytyjiä tai vapaasti puhujia.

– Usein jännittäjän suurin ongelma on, että oma rima on suhteettoman korkealla, eikä sitä edes huomaa. Olen ollut kuuntelemassa isojakin guruja, jotka lukevat puheensa suoraan paperista. Monessa tilanteessa puhujan asiantuntemus on se käyttökelpoinen asia, ei esiintymistaito.

Usein jännittäjän suurin ongelma on, että oma rima on suhteettoman korkealla.

Kesäyliopiston puheviestinnän kurssille osallistuminen tai improryhmässä harjoittelu voivat antaa rohkeutta työelämänkin esiintymistilanteisiin. Martinin mukaan kikka on leikkimielisyydessä, hulluttelussa ja vähemmän vakavasti ottamisessa.

– Kun puhuja uskaltaa näyttää tunteitaan, olla haavoittuvassa tilassa ja lempeästi käyttää itseään huumorin kohteena, se herättää usein myös kuulijat.