Uusi dronelaki haastaa yksityiskohdillaan

Joitakin vuosia sitten drone lensi samassa ilmatilassa lentokoneen kanssa. Helsinki-Vantaan lentokentällä tapahtunut läheltä piti -tilanne johtui siitä, että lennättäjä oli nostanut dronen rajoitetulla alueella sallittua korkeammalle.

Tuolloin Suomessa oli vielä voimassa liikenne- ja viestintävirasto Traficomin OPS MI-32 -määräys, mutta vuoden 2021 alussa sovellettavaksi tullut EU-asetus 2019/947 yhtenäistää droneja koskevat säännökset koko EU:n alueella. Asetuksen mahdollistaman siirtymäajan vuoksi kansallinen määräys OPS M1-32 jää voimaan pelkästään lennokkiharrastusta koskevana vielä vuoden 2022 loppuun asti. Lisäksi vuoden 2022 alusta tuli voimaan erillinen määräys OPS M1-35 valtion miehittämättömästä ilmailusta, jota EU-sääntely ei koske.

Dronelailla tavoitellaan aiempaa turvallisempien, EU-vaatimusten mukaisten dronejen käyttöä ja turvallisempaa lennätyskulttuuria osana ilmaliikennettä.

Onko alussa kuvattu vaaratilanne mahdollinen uuden dronelain myötä? Poliisitarkastaja, juristi Konsta Arvelin Poliisihallituksesta nyökkää. Laki alkaa vasta tulla tutuksi, eikä osa vaatimuksista ole vielä voimassa. Eletään siirtymäaikaa, joka päättyy vuoden 2023 alussa.

Aina on harrastajalennättäjiä, jotka eivät huomaa, että miehittämättömien ilma-alusten lennättämisen vaatimuksia on tiukennettu.

– Aina on harrastajalennättäjiä, jotka eivät omaa huolimattomuuttaan huomaa, että miehittämättömien ilma-alusten lennättämisen vaatimuksia on tiukennettu. On myös joukko heitä, jotka viis veisaavat koko asiasta, Arvelin toteaa. Hänen vastuulleen kuuluvat poliisitoiminnan oikeudelliset asiat liikenteen valvonnassa ja hälytystoiminnassa.

Dronelaki tuo paljon uutta droneharrastajille, joiden määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Laki myös luo pohjaa ammattimaiselle droneliiketoiminnalle, jonka suurin kasvu on vasta edessä. Lisäksi ilmassa liikkuu viranomaisten droneja ja perinteisempää lentoliikennettä. Suomen suurin miehittämättömän ilmailun toimija on itse asiassa poliisi.

Suomen suurin miehittämättömän ilmailun toimija on poliisi.

Liikenteenohjauksesta maalla, merellä ja ilmassa vastaavan Fintrafficin mukaan Suomessa on arviolta 50 000 dronea.

Rekisteröityminen pakollista käytännössä kaikille droneja lennättäville

Dronelain keskeisiä velvoitteita on, että droneharrastajien pitää rekisteröityä dronetoimijarekisteriin. Ammattilaiset ovat tehneet näin jo aiemmin.

Traficomin mukaan dronetoimijarekisterissä on vuoden 2022 alussa jo 10 846 henkilöoperaattoria eli yksityistä kauko-ohjaajaa ja 2 158 organisaatio-operaattoria, joilla on useita kauko-ohjaajia. Kun rekisteröityminen helmikuun 2021 alussa alkoi, ensimmäisellä viikolla tuli 1 800 rekisteröitymistä.

Rekisteröinnistä vapaita ovat vain alle 250 grammaa painavia kamerattomia tai leluiksi määriteltyjä droneja lennättävät.

Rekisteröinnistä vapaita ovat vain alle 250 g painavia kamerattomia tai leluiksi määriteltyjä droneja lennättävät.

Harrastajien tulee myös perehtyä dronejen lennättämistä koskeviin sääntöihin ja suorittaa yksi tai useampi koe riippuen siitä, millaista dronelennättämistä he aikovat tehdä. Dronetoiminta on jatkossa järjestetty eri kategorioihin, joiden vaatimukset vaihtelevat.

– Valtaosa droneharrastajista haluaa toimia avoin-kategoriassa, jossa on vähemmän vaatimuksia verrattuna muihin kategorioihin, Arvelin arvioi ja viittaa erityinen- ja sertifioitu-kategorioihin.

Fintrafficin luvut vahvistavat tämän, sillä erityisen kategorian toimintalupia on myönnetty vain viisi, ja muutamia lupia on käsittelyssä vuoden 2022 alussa. Traficomista kerrotaan, että verkkoteoriakokeen on suorittanut 13 600 kauko-ohjaajaa.

Dronen lennättämiseen liittyvien vaatimusten määrä pohdituttaa

Avoimessa kategoriassa on paljon yleisiä vaatimuksia ja lisäksi erityisiä vaatimuksia riippuen siitä, mihin alakategoriaan dronetoiminta kuuluu.

Dronen maksimipaino voi olla 25 kiloa, ja suurin sallittu lentokorkeus on 120 metriä maan tai veden pinnasta. Dronen lennätyksen pitää tapahtua näköyhteyden välityksellä turvallisen välimatkan päässä ihmisistä, eikä ihmisjoukkojen yläpuolella saa lennättää. Vaarallisten aineiden kuljettaminen ja esineiden pudottaminen on myös kielletty.

Lisäksi kauko-ohjaajan on huomioitava ilmailun kielto- ja rajoitusalueet, ilmakuvauskieltoalueet sekä kieltävät ja rajoittavat UAS-ilmatilavyöhykkeet. Esimerkiksi Suomessa kaikkien lentoasemien ja lentopaikkojen lähistöllä on tällaiset rajoittavat vyöhykkeet, jotka on määritelty kansallisesti.

Kun mikä tahansa avoimen kategorian vaatimuksista ylittyy, dronetoiminta kuuluu erityiseen kategoriaan. Tällainen toiminta edellyttää riskiarviointia, jonka pohjalta tehdään joko ilmoitus operaatiosta tai haetaan toimilupaa Traficomilta. Sertifioidun kategorian toiminta vastaa puolestaan miehitetyn ilmailun lentoyhtiöiden toimintaa.

Kun mikä tahansa avoimen kategorian vaatimuksista ylittyy, dronetoiminta kuuluu erityiseen kategoriaan.

Dronelain vaatimusten läpikäynti saa Arvelinin pohtimaan EU-sääntelyn määrää.

– Tarvitaanko sitä näin paljon? Laaja sääntely tekee kokonaisuuden hallinnasta kimuranttia lennättäjille, viranomaisille, juristeille ja tuomareille, Arvelin sanoo.

Hän korostaa, että joissakin asioissa voidaan vieläpä tehdä kansallisia poikkeamia. Hyvä esimerkki on avoimen kategorian ikäraja dronejen lennättämiselle. Suomessa se on 12 vuotta.

Laaja sääntely tekee kokonaisuuden hallinnasta kimuranttia lennättäjille, viranomaisille, juristeille ja tuomareille.

Dronen lennättämistilanne ratkaisee poliisin toimet

Poliisille dronelain haasteet näkyvät käytännön valvontatehtävissä. Kun dronen lennätys aiheuttaa vaaratilanteen ja drone pitää saada pois taivaalta, poliisi kutsutaan hätiin. Mutta miten tilanne voidaan hoitaa turvallisesti?

Asia alkaa edetä nopeasti, jos drone ja kauko-ohjaaja voidaan paikallistaa. Tämä edellyttää, että avoimessa kategoriassa lennätettävä drone sisältää etätunnistusjärjestelmän, radiolaitteen ja muut markkinalainsäädännön EU 2019/945 mukaiset laitevaatimukset.

Tällöin vaikuttamiskeinoja on kaksi: ensinnäkin poliisi voi vaikuttaa dronen ja kauko-ohjaajan väliseen radioviestintään, jolloin yhteys niiden välillä katkeaa. Sen jälkeen – riippuen dronen asetuksista – laite joko palaa sinne, mistä se lähti lennolle tai putoaa alas. EU:n laitevaatimukset sisältävät palaa takaisin -toiminnon. Toisena vaihtoehtona on ampua drone alas.

– Parasta toimintatapaa ei ole, vaan tilanne ratkaisee. Asutuilla alueilla on turvallisuusriskien takia hankalampaa toimia kuin metsän keskellä, Arvelin toteaa.

Parasta toimintatapaa ei ole, vaan tilanne ratkaisee.

Jos kyseessä on erityinen- tai sertifioitu-kategorian drone, poliisi voi saada siitä lisätietoa Traficomilta.

Arvelin uskoo, että dronejen lieveilmiöt ja poliisin työ lisääntyvät dronetoiminnan kasvun myötä.

– Droneihin liittyvissä tehtävissä korostuvat kesä ja tapahtumat sekä niihin liittyvät rajoitusalueet. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä poliisi puuttuu paljon rajoitusalueilla tapahtuvaan lennättämiseen Helsingissä.

Hyvänä asiana Arvelin nostaa esiin sen, että jos lennättäjä on rikkonut dronelakia, hänet voidaan saada helpommin edesvastuuseen kuin ennen.

– Rangaistavuus on onneksi korjaantumassa rikoslain uudistuksen myötä, sillä se kattaa liikenneturvallisuuden EU-sääntelyn. Aikaisempi sääntely oli toki kattavaa, mutta se alkoi selvästi jäädä jälkeen teknisestä kehityksestä. Lisäksi liikennesääntely edellyttää lainsäätäjältä tarkkoja viittausketjuja monitasoisen kansallisen sääntelyn ja EU-sääntelyn välillä.

Rangaistavuus on onneksi korjaantumassa rikoslain uudistuksen myötä, sillä se kattaa liikenneturvallisuuden EU-sääntelyn.

Yksityisyydensuoja rikoslain perusteella

Dronelain yksityisyydensuoja- ja tietosuoja-asiat ovat Arvelinista peruskauraa. Koska itse dronelaki liittyy vain dronejen lennättämiseen, rikoslain salakatselusäännös, 24 luvun 6 §, suojaa yksityiselämää. Ihmisiä ei saa kuvata eikä katsella dronen videolinkin kautta, jos ihminen oleskelee koti- ja julkisrauhan suojaamissa paikoissa. Yksityisiä koteja ja piha-alueita ei saa kuvata niin, että henkilöt voi tunnistaa.

On hyvä muistaa, että yksityishenkilöiden ei tarvitse välittää GDPR:stä tuon taivaallista, sillä se koskee vain yrityksiä, yhdistyksiä ja viranomaisia.

Dronen lennättäjälle saattaa kuitenkin kertyä kuvamateriaalia, joka sisältää henkilötietoja – vaikka vahingossa.

– On hyvä muistaa, että yksityishenkilöiden ei tarvitse välittää GDPR:stä tuon taivaallista, sillä se koskee vain yrityksiä, yhdistyksiä ja viranomaisia. Harrastajalennättäjillä henkilötietojen käsittely on yksityisen henkilön henkilötietojen käsittelyä, eikä siihen ulotu sääntelyä unionin tasolta.

Lukuvinkit

Traficomin dronesivusto

Valtion miehittämätön ilmailu OPS M1-35

EU:n EASA-asetus (EU) 2018/1139

EU:n droneasetus (EU) 2019/947

Juttua on muokattu 11.3.2022. Tekstin toiseen kappaleeseen on täsmennetty, mikä droneja koskevissa säädöksissä on EU-sääntelyä ja mikä taas kansallisia määräyksiä sekä lisätty tieto siirtymäajasta. Lopun laatikko-osan ensimmäiseen kappaleeseen on muutettu OPS M1-35 oikeaan muotoon EU-asetus 2019/947.