Tuomioistuin­harjoittelu – Kysymyksiä ja vastauksia uudesta hakumenettelystä

Uusi hakumenettely on herättänyt paljon kysymyksiä, erityisesti nuorten lakimiesten keskuudessa, minkä vuoksi Lakimiesliitto järjesti hakumenettelyä koskevan keskustelutilaisuuden 5.4.2017. Alustajana tilaisuudessa toimi tuomarinkoulutus­lautakunnan puheenjohtaja, oikeusneuvos Kirsti Uusitalo. Tilaisuuteen ilmoittautui 150 henkilöä, minkä lisäksi tilaisuutta oli mahdollista seurata etänä. Haku vuonna 2018 alkaviin tuomioistuinharjoitteluihin oli keväällä ja paikkoja tuli hakea viimeistään 18.4.2017.

Uuden keskitetyn hakumenettelyn tarkoituksena on erityisesti hakijoiden oikeusturvan lisääminen tekemällä hakumenettelystä läpinäkyvämpää sekä yhdenmukaistamalla valintakriteereitä. Valinnat tehdään pisteyttämällä hakijat opintomenestyksen, työkokemuksen sekä muun pätevöitymisen perusteella.

Lakimiesliitto kokosi yhteen yleisimmät kysymykset keskitettyyn hakumenettelyyn liittyen. Tallenne tilaisuudesta löytyy täältä.

Hakuilmoituksessa todetaan, että hakemus voidaan toimittaa myös postitse. Onko sillä merkitystä, miten tehtävää hakee?
Hakijoita kehotetaan hakemaan paikkoja ensisijaisesti sähköisesti. Sähköisessä hakulomakkeessa esitetään lisäkysymyksiä, joiden osalta hakemusta saatetaan joutua täydennyttämään, mikäli hakemus on toimitettu postitse.

Mikä merkitys annetaan hakijan työkokemukselle, opintomenestykselle ja persoonalle? Mikä painaa vaakakupissa eniten?
Lopullista päätöstä pisteytyksestä ei ole tehty, mutta lautakunnan suunnitelman mukaan hakijoiden ansioiden pisteytyksessä opintomenestyksellä on suurin merkitys (n. 50%). Viimeisimmän tiedon mukaan valmistumisen jälkeisen työkokemuksen merkitys puolestaan on vajaat 20%. Loput pisteet muodostuvat hakijan muusta pätevöitymisestä, johon luetaan mm. jatkokoulutus, täydentävät opinnot, julkaisutoiminta, sekä haastattelussa arvioitavasta hakijan sopivuudesta tehtävään. Haastattelulla on suuri painoarvo.

Miten opintomenestys pisteytetään?
Opintomenestyksenä huomioidaan pakollisten aineopintojen keskiarvo sekä maisteritutkielman arvosana. Aineopintojen ja maisteritutkielman suhde on noin 50/50. Jotta opintomenestyksen perusteella voi saada pisteitä, tulee keskiarvon olla vähintään 3 ja tutkielman arvosana vähintään Magna cum laude approbatur.

Pitääkö harjoittelupaikkaa hakiessa olla valmistunut, vai voiko hakemusta täydentää myöhemmin tutkinnon osalta?
Hakijan täytyy olla hakuajan loppuun mennessä valmistunut. Hakuajan päätyttyä hakemusta ei voi tutkinnon osalta täydentää. Hakemukseen tulee liittää tutkintotodistukset. Kielivaatimusten osalta hakemusta voi kuitenkin täydentää myöhemmin.

Minkälaiset mahdollisuudet vastavalmistuneella on tulla valituksi?
Hyvät mahdollisuudet. Ajatuksena on, että tuomioistuinharjoitteluun hakeudutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa valmistumisen jälkeen. Opintomenestykselle on tarkoituksella annettu työkokemusta suurempi painoarvo, sillä opintomenestyksen katsotaan kertovan henkilön motivoituneisuudesta juridiikkaa kohtaan. Maksimipisteet työkokemuksesta saavutetaan suunnitelman mukaan 3 vuoden valmistumisen jälkeisellä työkokemuksella.

Annetaanko valinnoissa merkitystä sille mihin hakija on urallaan suuntautunut?
Suuntautumisella ei ole työkokemuspisteytyksen kannalta merkitystä. Esimerkiksi toimimisella oikeusavustajana tai syyttäjänä voi kuitenkin osoittaa motivoituneisuutta tuomioistuinuraa kohtaan, mille annetaan painoarvoa.

Kuinka moneen käräjäoikeuteen voi hakea?
Käräjäoikeuksia on 27. Hakija voi hakea kaikkiin käräjäoikeuksiin ja tämän lisäksi hakija voi hakemuksessa kertoa halukkuudestaan suorittaa tuomioistuinharjoittelu yhdistelmänotaarina eli 6 kuukautta käräjäoikeudessa ja 6 kuukautta hovi- tai hallinto-oikeudessa. 6 + 6 paikkojen sijoittumisesta ei ole vielä tietoa, vaan sijoituspaikat varmistuvat vasta myöhemmin.

Miten hakijoita haastatellaan ja kenen toimesta?
Pisteytyksen perusteella hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen, minkä perusteella osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Hakija kutsutaan haastatteluun siihen käräjäoikeuteen, johon hakija on ensisijaisesti hakenut ja haastattelun toimittaa käräjäoikeuden laamanni. Myös hakijat, jotka ovat hakeneet 6 + 6 paikkoihin haastatellaan vain kerran. Tällöin haastattelussa voi olla mukana myös edustaja hovi- tai hallinto-oikeudesta. Haastattelut järjestetään arviolta kesä- ja elokuussa.

Laamannit haastattelevat hakijat tuomarinkoulutuslautakunnan laatiman haastattelurungon mukaisesti. Laamanni antaa lautakunnalle arvionsa hakijan sopivuudesta. Mikäli laamanni arvioi, ettei hakija ole lainkaan sopiva käräjänotaariksi, voi hakija pyytää uutta haastattelua, jonka tuomarinkoulutuslautakunta toimittaa.

Onko hakijan mahdollista vaikuttaa harjoittelun ajankohtaan?
Tällä hetkellä haettavana on vuoden 2018 tuomioistuinharjoittelupaikat. Käräjäoikeudet päättävät harjoittelujaksojen ajankohdista. Hakijalla on mahdollisuus vaikuttaa aloitusajankohtaan esittämällä siitä toiveensa haastattelussa.

Onko hakijalla, joka ei ole tullut valituksi, mahdollisuutta saada tietää menestystään hakuprosessissa?
Hakijalle toimitetaan pyynnöstä tieto omasta pistemäärästään.

Kuinka usein tuomioistuinharjoitteluhaku on?
Haku järjestetään kerran vuodessa, luultavasti jatkossakin huhtikuussa.

 

Juttua päivitetty 19.4.2017 klo 10.20.