Taustajoukkojen avulla opiskelemaan?

Blogit ja kolumnit
03.11.2020 • Päivi Korpisaari

Covid-19-tartuntariskin vuoksi yliopistot luopuivat perinteisistä pääsykokeista. Ratkaisuna oli todistusvalinnan lisääminen ja kaksivaiheinen pääsykoe, jonka ensimmäinen osa tehtiin etäkokeena valvomattomissa olosuhteissa ja toinen perinteisenä lähikokeena.

Oikeusturvaongelmien vuoksi etäpääsykokeita ei tule jatkossa enää järjestää, elleivät pakottavat terveydelliset syyt sitä vaadi.

Ensinnäkin etäkokeiden ongelma on vilpin mahdollisuus.

Koe tuli tehdä itsenäisesti käyttämättä ulkoisia tietolähteitä.

Useissa kevään etäpääsykokeissa kokelaita muistutettiin siitä, että koe tuli tehdä itsenäisesti käyttämättä ulkoisia tietolähteitä. Tästä huolimatta esimerkiksi lääketieteellisen ja kauppatieteellisen alan pääsykoepäivinä internetin hakukoneissa havaittiin poikkeuksellisen paljon hakuja pääsykokeissa esiintyneistä käsitteistä, kuten tsh, fsh, niveljalkainen, väestönkasvu ja kiinnitysluottopankki.

Etäpääsykokeissa ei myöskään voitu kontrolloida sitä, tekikö hakija pääsykokeen itse vai yhdessä jonkun kanssa. Jos koenäkymässä on näkyvissä kerrallaan useampi kuin yksi kysymys, ulkopuolisesta avusta on etenkin aikapaineistetussa pääsykokeessa suuri hyöty.

Valmennuskurssiyritys Lääkisvalmennuksessa opettava Tino Aalto uskoo, että yli puolet lääketieteen pääsykokeen toiseen vaiheeseen valituista oli käyttänyt luvattomia menetelmiä, koska vilppi oli helppoa ja siitä saatava etu suuri.

Vilppiä pyrittiin ehkäisemään muun muassa lyhyellä vastausajalla.

Vilppiä pyrittiin ehkäisemään muun muassa lyhyellä vastausajalla ja näkyvien tehtävien määrää rajoittamalla. Tämänkaltainen koe suosii nopeita lukijoita, vaikkei nopeus olisi haettavan alan työtehtävissä tärkeimpien ominaisuuksien joukossa.

Kauppatieteen alalla vilppiä pyrittiin torjumaan vertailemalla ensimmäisen ja toisen vaiheen pisteitä poikkeuksettomalla säännöllä, jonka mukaan toisen vaiheen kokeesta tuli saada vähintään 80 prosenttia ensimmäisen kokeen pistemäärästä.

Sääntö karsi kakkosvaiheessa yli 40 prosenttia hakijoista eväten opiskelupaikan kokelailta, jotka olivat saaneet molemmista vaiheista enemmän pisteitä kuin alimmilla pisteillä sisään päässeet hakijat.

Hankaluutena ovat olleet myös tekniset ongelmat. Itä-Suomen yliopisto joutui teettämään pääsykokeen uudestaan peräti 750 kasvatustieteen alan hakijalle, koska 100 hakijaa oli saanut ensin liian vähän vastausaikaa.

Noin 100 erityisjärjestelyihin oikeutettua hakijaa jäi vaille luvattua lisäaikaa myös oikeustieteen pääsykokeen ensimmäisessä vaiheessa. Näille henkilöille myönnetyt heidän saamiinsa koepisteisiin suhteutetut kompensaatiopisteet eivät lohduta, jos esimerkiksi lukihäiriöstä kärsivä hakija ei liian lyhyen vastausajan vuoksi pystynyt vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.

Jos etäpääsykokeita kaikista ongelmista huolimatta edelleen järjestetään, vilppiä tulee torjua ponnekkaammin.

Jos etäpääsykokeita kaikista ongelmista huolimatta edelleen järjestetään, vilppiä tulee torjua ponnekkaammin. Etäkokeen tekemiseen paremmin valvotuissa olosuhteissa on löydettävä ratkaisu. Hakukoneen käyttäminen tulee sallia, jos kieltoa ei voida valvoa.

Pääsykokeisiin valmistautuvia ei voi kuormittaa ylimääräisellä stressillä siitä, saavatko muut hakijat epäoikeutettua etua esimerkiksi alalla työskentelevistä vanhemmistaan.

Lopullinen sisäänpääsy tulee ratkaista vain toisen vaiheen pisteillä.

Lopullinen sisäänpääsy tulee ratkaista vain toisen vaiheen pisteillä, eikä valvomattoman etäkokeen ja toisen vaiheen lähikokeen yhteispistemäärällä. Valvottuun kakkosvaiheeseen tulee myös ottaa enemmän hakijoita kuin nyt, jolloin on tyypillisesti otettu kaksinkertainen määrä kokelaita sisään otettavaan määrään verrattuna.

Kirjoittaja on viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto, paivi.korpisaari@helsinki.fi