Tarja Kröger: Työlain­säädäntö on yhteis­kunnan kulmakivi

Hallitusneuvos Tarja Kröger toivoo, että oikeustieteen opinnoissa ei unohdettaisi työoikeuden oppiainetta. – Työlainsäädännön yhteiskunnallinen asema on merkittävä, ja työoikeuden tutkimukseen sekä opettamiseen pitäisi panostaa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä työskentelevälle hallitusneuvos Tarja Krögerille vuoden 2020 alussa voimaan tulleen uuden työaikalain valmistelu oli iso urakka. Työlainsäädännön tuntija ja kehittäjä vastaa ministeriössä työ- ja merityölainsäädännön valmistelusta sekä istuu työtuomioistuimen jäsenenä.

– Työaikalakihanke oli edellisen, pääministeri Juha Sipilän, hallituksen suuri hanke. Työaikakysymykset eivät ole helppoja. Eri toimialoilla ja yrityksissä on hyvin erilaisia työaikajärjestelyjä, ja lakiuudistus toi ne kaikki silmien eteen, Kröger kertoo.

Eri toimialoilla ja yrityksissä on hyvin erilaisia työaikajärjestelyjä, ja lakiuudistus toi ne kaikki silmien eteen.

Lainsäätäjän on otettava asiakokonaisuus haltuun niin hyvin, että lakia voidaan soveltaa kaikilla toimialoilla – mutta valmistelutyössä aika ei riitä kaikkiin alakohtaisiin erityispiirteisiin perehtymiseen.

– Työryhmävaiheen lopussa tuli yllätyksenä, kuinka erilaisia työaikaa koskevia työehtosopimusmääräyksiä eri aloilla on. Aika ei yksinkertaisesti riittänyt siihen, että olisimme kahlanneet läpi kaikki valtakunnalliset työehtosopimukset.

Ratkaisuna oli jättää pelivaraa alakohtaisille ratkaisuille, työaikalain sallimissa puitteissa.

– Oman haasteensa lainvalmisteluun tuo sekin, että lainsäädännössä pitäisi pystyä varautumaan työmarkkinoiden muutosten lisäksi myös Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuihin.

Lainsäädännössä pitäisi pystyä varautumaan työmarkkinoiden muutosten lisäksi myös EU:n tuomioistuimen ratkaisuihin.

Uusi työaikalaki määrittelee muun muassa, että paikkariippumaton työ on normaalia työtä. Työaikapankkia ja joustotyöaikaa koskevat säädökset luovat uusia mahdollisuuksia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen.

– Tämä muutos tuli oikeaan aikaan, kun etätyötä tehdään nyt paljon. Vanha laki ei noteerannut etätyötä tässä määrin, Kröger kertoo.

Heikompien suojelu periaatteena

Työlainsäädännön merkitystä yhteiskunnassa voi Tarja Krögerin mielestä tarkastella useasta näkökulmasta.

Ensimmäinen on se, että lainsäädäntö määrittelee työn tekemisen ja teettämisen pelisäännöt. Työntekijöiden suojeluperiaate on lainsäädännön ehdoton perusta.

Toinen näkökulma on työmarkkinoiden toimivuus. Yhteiskuntaamme rakennetaan työllä ja siitä saatavalla lisäarvolla. Nyt keskustelua käydään erityisesti siitä, miten työllisyysastetta saataisiin nostettua.

– Markkinoiden toimivuus edellyttää toimivia rakenteita, ja sääntelykehikon on vastattava ajan tarpeisiin. Siksi lainsäädäntöä on jatkuvasti uudistettava tasapainoisella, eri osapuolten näkemykset huomioivalla tavalla, Kröger sanoo.

Työlainsäädäntöä on jatkuvasti uudistettava tasapainoisella, eri osapuolten näkemykset huomioivalla tavalla.

Kolmanneksi merkitystä on sillä, kuinka laajaan joukkoon lakia sovelletaan. Suomessa se tarkoittaa yli kahta miljoonaa palkansaajaa ja heidän työnantajiaan. Joukko, jonka jokapäiväiseen elämään työlainsäädännöllä vaikutetaan, on suuri.

Krögeristä tuore keskustelu muun muassa ruokalähettien tekemästä alustatyöstä on hyvä esimerkki siitä, miten uusissa ilmiöissä pitää luovia ja rakentaa lainsäädäntöä johdonmukaisella tavalla.

Uusissa ilmiöissä pitää luovia ja rakentaa lainsäädäntöä johdonmukaisella tavalla.

– Ruokalähetit eivät ole yhdenmukainen joukko: toiset tekevät lähettityötä sivutoimisesti, toiset päätyönä. Huomioon pitää ottaa myös työllistämisnäkökulma: alustatalouden yritykset työllistävät myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevia.

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto arvioi lausunnoissaan lokakuun 2020 puolivälissä, että ruoankuljetusyhtiöiden Foodoran ja Woltin ruokalähetit eivät ole yrittäjiä vaan työsuhteessa.

Tarja Kröger

– Kuvittelin ensin tekeväni kaksi tutkintoa, mutta luovuin sitten ajatuksesta, kertoo yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa korkeakouluopintonsa aloittanut Tarja Kröger.

 

Paikallinen sopiminen pohdituttaa

Työlainsäädäntöä pitäisi Krögerin mielestä kehittää seuraavaksi niin, että työelämässä ja työn tekotavoissa tapahtuvat jatkuvat muutokset otetaan huomioon. Yhtä ainoaa kehityssuuntaa tuskin on olemassa.

– Työntekijöiden suojeluperiaate ja toisaalta työmarkkinoiden toimivuudesta sekä yritysten toimintaedellytyksistä huolehtiminen pitäisi nähdä toisiaan tukevina, ei vastakkaisina asioina.

Krögerin mukaan työmarkkinat tuntuvat olevan murroksessa. Vastikään Metsäteollisuus ry ilmoitti luopuvansa työehtosopimusten tekemisestä.

– Onko tämä laajempikin trendi? Työehdoista sopiminen paikallisella tasolla on puhututtanut jo useita vuosia. Parhaillaankin pohdimme työryhmässä keinoja, joilla paikallista sopimista voidaan työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmällä edistää.

Lakimiesuutisissakin 4/2020 kerrottujen, heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden alipalkkaus mietityttää lainsäätäjiä.

– Etsimme parhaillaan tehokkaita keinoja puuttua alipalkkaukseen.

Kolmikantaa tarvitaan yhä

Hallitusneuvos Tarja Kröger on ollut vuosikymmeniä mukana kolmikantaisessa työlainsäädännön valmistelussa. Neuvotteluja on arvosteltu siitä, ettei tuloksia saada riittävän nopeasti aikaan. Kolmikannassa kuitenkin on tehty kaikki merkittävät uudistukset.

Krögerin mielestä koronakevät osoitti kolmikantaisen lainvalmistelun voiman erinomaisella tavalla. Työmarkkinajärjestöt löysivät yhdessä ratkaisut yritysten aseman helpottamiseksi ja työntekijöiden aseman turvaamiseksi ja ehdottivat hallitukselle lainsäädännön väliaikaista muuttamista.

– Esitysten pohjalta hallituksen esitys työsopimuslain ja yhteistoimintalain väliaikaisesta muuttamisesta kirjoitettiin pikavauhtia. Lakien käsittely eduskunnassa sujui sutjakkaasti, ja lain vahvistaminenkin hoitui ennätysvauhtia.

Kolmikannalla on ehdottomasti sijaa vielä nyky-yhteiskunnassa.

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä ja lain valmistelukoneisto osoitti toimivuutensa.

– Se oli suorituksena upea. Kolmikannalla on ehdottomasti sijaa vielä nyky-yhteiskunnassa.

Kevään ratkaisut näyttävät näin jälkikäteenkin tarkasteltuna tarpeellisilta.

Valtiotieteistä oikeusoppiin

Raumalaisesta Tarja Krögeristä piti alun perin tulla valtiotieteilijä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa yleistä valtio-oppia ja poliittista historiaa, ja ensimmäisen opiskeluvuoden pakollisissa opinnoissa tuli vastaan professori Kai Kaliman pitämä julkisoikeuden kurssi.

Tajusin heti ensimmäisellä luennolla, että tämä on se, mitä haluan.

– Tajusin heti ensimmäisellä luennolla, että tämä on se, mitä haluan. Luin oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin heti seuraavana keväänä ja pääsin sisään. Sen jälkeen kävin suorittamassa vain muutaman kurssin valtiotieteellisessä.

Lakimiehen työssä Krögeriä viehättää oikeustieteen eksaktius sekä asioiden pohdinta, argumentointi ja yhteiskunnallisten kysymysten ratkaiseminen juridiikan keinoin.

Minulle kolahti oikeustieteellinen tapa nähdä ja jäsentää maailmaa.

– Valtio-oppi oli minulle liian yleistä pohdintaa asioiden ympärillä. Minulle kolahti oikeustieteellinen tapa nähdä ja jäsentää maailmaa. Kiinnostus työoikeuteen heräsi jo aineopintojen aikana, mutta syventävät opinnot, jolloin paneuduttiin työehtosopimusoikeuden saloihin professori Kari-Pekka Tiitisen johdolla, saattoivat kiinnostukseni aivan uudelle tasolle. Sen jälkeen tiesin, että tulen työskentelemään työoikeuden ja työlainsäädännön parissa, Kröger muistelee.

Pitkän linjan työ palkittiin

Tänä vuonna Lakimiesliitto myönsi historiansa kolmannen Oikeus ja kohtuus -palkinnon Tarja Krögerille.

Palkintoperusteluissa todettiin Krögerin edistäneen ”yhteistyökykyisellä ja ammattitaitoisella toiminnallaan” kolmikantaisen lainvalmistelun onnistumista.

Hallitusneuvos on palkinnosta hyvin otettu, mutta hämillään. Vaatimattomasta luonteesta johtuen huomion keskipisteenä oleminen tuntuu oudolta.

Työoikeus on vahvasti osa minua.

– Olen tehnyt pitkän uran ministeriössä, istunut työtuomioistuimessa ja kouluttanut. Työoikeus on vahvasti osa minua. Koen, että palkinto oli osoitettu myös koko lainvalmistelukoneistolle, loistaville työtovereilleni ja työmarkkinajärjestöjen edustajille, joiden kanssa tätä työtä teen päivittäin suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Tarja Krögeristä on sanottu, ettei hän hermostu koskaan tiukoissakaan paikoissa, vaikka syytä olisikin. Mistä hän ammentaa kärsivällisyytensä?

Haluan asioiden menevän sopuisasti eteenpäin.

– Olen perusluonteeltani rauhallinen, en ole se, joka huutaa tai räyhää. Haluan asioiden menevän sopuisasti eteenpäin. Taustalla on satakuntalainen tasainen mielenlaatu. Ratkaisuhakuisuus on minulle tyypillistä: kuuntelen kaikkia osapuolia herkällä korvalla ja yritän löytää ratkaisun.

Tarja Krögerin vinkki juristin polulle

Juristin koulutus antaa erinomaiset eväät moneen tehtävään. Uravalintaa tehdessäsi kuuntele sydämesi ääntä. Mieti, missä paikkasi on, missä parhaiten palvelet muita ja missä saat viedä niitä asioita eteenpäin, joiden eteen haluat työtä tehdä.