Suomen ainoa viittoma­kielinen juristi puolustaa perus- ja ihmisoikeuksia

Lyhyet työsuhteet ovat tulleet Eeva Tupille sangen tutuiksi työuran alkuvuosina. Kun halu nähdä lisää ja laajentaa osaamista on kova, ei vuosikymmen samassa työpaikassa tunnu omalta.

Uran ensimmäisellä työmatkalla El Salvadorissa kaikki oli Eeva Tupille uutta. Itseään piti ottaa niskasta kiinni, jotta selviytyy yksin – ja selviytyjä hän on ollut pienestä pitäen.

Tupi syntyi kuurona maatalon perheeseen Harjavallassa. 1980-luvulla perheille oli tarjolla viittomakielen opetusta, ja myös Tupin perhe opetteli viittomakielen.

– Minusta tuli kaksikielinen hyvin varhain. Ainoana kuurona kuulevien parissa koin joissakin tilanteissa syrjintää. Minusta se oli väärin. Siitä tuli ajatus hakea opiskelemaan oikeustiedettä, jotta voin puolustaa perus- ja ihmisoikeuksia.

Tuli ajatus hakea opiskelemaan oikeustiedettä, jotta voin puolustaa perus- ja ihmisoikeuksia.

Monet kansainväliset tehtävät veivät Tupin maailmalle jo opiskeluaikana ja työuran alkuvaiheissa. Asiantuntijan ja toiminnanjohtajan tehtävät Kuurojen maailmanliiton toimistossa perehdyttivät hänet kansainväliseen ihmisoikeustyöhön.

Kansainvälisen uran kohokohtiin kuuluvat puheiden pitämiset Yhdistyneiden Kansakuntien kokouksissa. Viimeistään niissä hän varmistui oikeasta uravalinnastaan.

Kansainvälisen uran kohokohtiin kuuluvat puheiden pitämiset Yhdistyneiden Kansakuntien kokouksissa.

Lyhyet työsuhteet ovat olleet Tupille tyypillisiä, ja ne jatkuivat Ihmisoikeusliitossa ja oikeusministeriössä. Tämän vuoden alussa hänellä käynnistyi yhdeksän kuukauden määräaikaisuus tasa-arvovaltuutetun toimistossa.

– Toimin ylitarkastajana laillisuusvalvontatehtävissä. Tehtäväni on edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista sekä neuvoa ja ohjata tasa-arvolakiin liittyvissä asioissa. Valmistelen lisäksi lausuntoja muun muassa eri ministeriöille.

Tasa-arvossa vielä paljon tiedonpuutteita

Tasa-arvovaltuutetun henkilöstö koostuu tasa-arvovaltuutetun lisäksi erityisasiantuntijasta, ylitarkastajista, sihteereistä ja tiedottajasta.

Tupin työsuhteen alku osui keskelle kuuminta korona-aikaa. Niinpä hän ei vielä huhtikuussakaan ollut tavannut osaa toimiston henkilöistä kasvotusten. Pääsy sisään työyhteisöön on siten ollut tavallista haastavampaa.

Tupin työpäivä käynnistyy kello kuusi aamujumpalla. Aamupalan jälkeen hän vie lapsen hoitoon.

– Avaan toimiston ottamalla työtavarat esiin repusta. Luen sähköpostit, käsittelen asiakasyhteydenottoja, osallistun kokouksiin ja palavereihin, valmistelen lausuntoja. Iltapäivällä laitan kamat reppuun ja suljen toimiston.

Käsiin tulevien asioiden kirjo on erittäin laaja.

20 vuotta tasa-arvovaltuutetun toimistossa työskennellyt kollega jaksaa yhä ihmetellä, miten joka päivä vastaan tulee aivan uudenlaisia tapauksia. Tupi on havainnut reilun muutaman kuukauden kokemuksella saman: käsiin tulevien asioiden kirjo on erittäin laaja.

– On aina yhtä jännittävää nähdä, mitä seuraavaksi tulee. Tänä vuonna yhteydenottoja on tullut poikkeuksellisen runsaasti. Se saattaa kertoa osaltaan tietoisuuden lisääntymisestä. Tasa-arvoasiat ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä.

Valtaosa käsiteltävistä asioista tulee yksityishenkilöiltä puhelinpäivystyksen kautta, sähköpostilla ja kirjallisella lomakkeella. Jos henkilöiden kirjo on laaja, sitä ovat myös esiin nostetut asiat. Määräaikaisten työsuhteiden keston rajoittaminen raskauden vuoksi ja perhevapaiden käyttöä koskevat työnantajien asenteet ovat tyypillisiä esimerkkejä työelämästä.

– Vaikka tietoisuus onkin lisääntynyt, tietoa puuttuu vielä paljon ja asiat tulevat yllätyksinä. Maailma ei ole todellakaan valmis.

Maailma ei ole todellakaan valmis.

Tupia puolestaan yllättää se, että maahanmuuttajataustaisilta ei ole tullut kovin paljon sukupuolten tasa-arvoon liittyviä yhteydenottoja. Myös seksuaaliseen häirintään liittyviä yhteydenottoja tulee vähän. Kielivähemmistöön kuuluvana hän tietää, että syrjintäkokemuksesta ilmoittamisen kynnys voi olla korkea.

– Koetaanko asioiden esille nostaminen raskaaksi, hankalaksi ja mahdollisesti turhaksi?

eeva Tupi kotonaan keittiön pöydän ääressä tekemässä töitä

Kun Eeva Tupin töiden alku tasa-arvovaltuutetun toimistossa osui keskelle korona-aikaa, on keittiön pöytä tarjonnut kotoisan työpaikan. Sen ääreen on mukava istahtaa virkistävän aamujumpan jälkeen.

Tekninen laatu ja kamera avainasemassa viittomakielisessä tulkkauksessa

Livetapaamiset ovat tänä vuonna olleet vähissä, ja tietokoneen näyttöä on saanut katsella sitäkin enemmän.

Viittomakielinen tulkkaus on Tupin työssä olennaista, ja tätä varten videoneuvotteluohjelmien teknisen laadun tulee olla hyvä. Vallitsevassa koronatilanteessa myös tulkkaus tapahtuu etäyhteyden avulla. Hänen tapauksessaan kamera ei ole kiinni, kuten monilla on tapana.

Yksi olennainen osa Tupin työtä on lausuntojen valmistelu muun muassa hallituksen esitysten luonnoksista.

Perus- ja ihmisoikeus on ollut punainen lanka opiskeluajoista lähtien.

– Sukupuolten tasa-arvo, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat asioita, joista tasa-arvovaltuutetun toimisto antaa lausuntoja.

Tupi tunnustautuu uteliaaksi ja oppimishaluiseksi. Hän on avoin kaikelle ja ottaa uuden innolla vastaan. Perus- ja ihmisoikeus on ollut hänen punainen lankansa opiskeluajoista lähtien, ja hän tuntee kiinnostusta valtionhallintoa kohtaan.

Suomalainen uranuurtaja

Tupi on Suomen ensimmäinen ja ainoa viittomakielinen kuuro juristi. Pohjoismaissa heitä on muutamia. Hän tuntee vahvasti, että hänellä ja hänen työllään on merkitystä.

Olen tietynlainen esimerkki ja roolimalli kuurojen yhteisölle.

– Olen tietynlainen esimerkki ja roolimalli kuurojen yhteisölle, hän toteaa.

– Tekemäni työ on tärkeää, en minä. On mukava herätä joka aamu, aloittaa työt sekä tehdä ja kokea jotakin arvokasta.