SPARK-työkalu auttaa oman hyvin­voinnin seuraamisessa

Juristiin otetaan yhteyttä yleensä silloin, kun jokin on pielessä tai elämäntilanne on hankala. Asianajajat ja tuomarit setvivät vaikeita riita-asioita. Yksi raskaimmista on lasten huostaanotto, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalioikeuden apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha.

Kalliomaa-Puha on mukana viiden maan yhteisessä IDEA-hankkeessa, joka keskittyy lasten oikeuksien edistämiseen.

Hankkeen puitteissa on nostettu esiin myös lastensuojelun työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä asioita, sillä juristien ja sosiaalityöntekijöiden jaksaminen vaikuttaa heidän tekemänsä työn laatuun ja siten lasten hyvinvointiin.

– Juristilla on suorastaan velvollisuus pitää hyvää huolta itsestään, jotta hän voi tehdä vaativaa työtä riittävän hyvin ja asiakkaidensa eduksi. Kuten lentokoneessa, täytyy ensin laittaa happinaamari itselle, jotta voi auttaa muita.

Juristilla on suorastaan velvollisuus pitää hyvää huolta itsestään, jotta hän voi tehdä vaativaa työtä riittävän hyvin ja asiakkaidensa eduksi.

Avointa puhetta terveysasioista

Suomessa tehtiin kesällä 2017 kysely lastensuojelualan työntekijöille IDEA-hankkeeseen liittyen.

Selvisi, että yleisesti vain sosiaalityöntekijät olivat saaneet työn negatiivisten vaikutusten käsittelyyn koulutusta, tukea tai ohjausta. He myös kokivat samojen asioiden parissa työskenteleviä asianajajia tai tuomareita useammin työn aiheuttamia terveydellisiä haittoja, kuten unettomuutta, stressiä ja energian puutetta.

Juristin koulutuksessa ei opeteta ihmisten kohtaamista tai kiinnitetä huomiota palautumiseen.

Kalliomaa-Puha arvelee, että kyse saattaa olla siitä, etteivät juristit tunnista työn aiheuttamia terveyshaittoja yhtä hyvin.

– Juristin koulutuksessa ei opeteta ihmisten kohtaamista tai kiinnitetä huomiota palautumiseen. Aihepiiri saattaa olla monelle aivan vieras.

Itsehoitotyökalu SPARK

Koska hyvinvointi vaikuttaa olennaisesti työn onnistumiseen, sen arviointiin haluttiin kehittää työkalu. Itsehoitotyökalu nimeltään SPARK (Self-reflection, Prevention, Assessment, Resilience, Kindness) syntyi irlantilaisen sosiaalityön tutkijan, tohtori Kenneth Burnsin pöydällä.

SPARK on kehitetty erityisesti lastensuojelun työntekijöille oman hyvinvoinnin arviointiin, mutta se soveltuu kaikille nykyajan hektistä ja kuormittavaa työtä tekeville.

Esimerkiksi yhdessä syöminen on yksi parhaista tavoista purkaa kuormitusta.

– SPARKin avulla voi kysellä, mitä itselle kuuluu, ja se antaa ehdotuksia, mitä asioiden parantamiseksi voisi tehdä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi yhdessä syöminen on yksi parhaista tavoista purkaa kuormitusta. Työkalua voi käyttää silloin tällöin itsenäisesti ja seurailla, miten oma olo kehittyy, kertoo Kalliomaa-Puha.

Käytännössä SPARK näyttää ympyrän muotoiselta ruudukolta, jossa on omat sektorinsa erilaisille hyvinvoinnin osatekijöille, kuten nukkumiselle, verkostoille, vapaa-ajalle, teknologian käytölle ja työympäristölle.

Jokaista osatekijää arvioidaan asteikolla 1–10 oman tilanteen mukaan. Arvioinnin jälkeen tehdään suunnitelma, jonka avulla lukemaa voi yrittää parantaa.

SPARK on vapaasti tulostettavissa IDEA-hankkeen verkkosivuilta.

Kääntäminen suunnitteilla

Vastaavia oman hyvinvoinnin arviointiin tarkoitettuja työkaluja on muitakin. Kalliomaa-Puha suosittelee esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilla olevaa Työn imu -verkkotestiä.

Tällä hetkellä SPARK on saatavilla vain englanninkielisenä, mutta sen kääntämistä suunnitellaan.

– Aika moni on ottanut yhteyttä ja toivonut, että SPARKin saisi myös suomeksi. Käyttäjät ovat olleet siihen tyytyväisiä. Virossa sitä on sovittu käytettäväksi järjestelmällisesti lastensuojelutyössä. Suomessa työkalua ei ole vielä suuremmin levitetty – sen voi hakea nettisivuilta, ja lisäksi se on ollut esillä IDEA-hankkeen koulutuksessa.

On hyvä tiedostaa, että juristin työhön todella liittyy raskaita asioita.

Työnohjauksesta keskusteluapua

Testin tekeminen silloin tällöin on helppo ja ilmainen tapa seurata omaa jaksamista. Kalliomaa-Puha toivoo, että SPARKia kokeiltaisiin rohkeasti mutta myös, että jaksamisesta alettaisiin puhua alalla laajemminkin.

Negatiivisten asioiden käsittelyn pitäisi olla arkinen osa koulutusta, ja niistä pitäisi puhua myös työpaikoilla.

– On hyvä tiedostaa, että juristin työhön liittyy raskaita asioita, ja että on ihan ok, jos välillä tuntuu pahalta. Negatiivisten asioiden käsittelyn pitäisi olla arkinen osa koulutusta, ja niistä pitäisi puhua myös työpaikoilla. Tiedän, että joissakin toimistoissa tai syyttäjillä on tarjolla työnohjausta. Jaksamista auttaa, jos vaikeista asioista voi keskustella jonkun kanssa.

Tutustu ja tulosta SPARK.