Somealustojen sääntelyn sietämätön vaikeus

Blogit ja kolumnit
24.02.2021 • Päivi Korpisaari

Tammikuun alussa Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen Donald Trumpin Snapchat- ja Twitter-tilit poistettiin, sekä Facebook-, Instagram- ja Youtube-tilit jäädytettiin vihapuheen ja väkivaltaisten kehotusten vuoksi. Vaikka somealustoilta on useissa yhteyksissä vaadittu aktiivisempaa toimintaa laittomien sisältöjen poistamiseksi, herätti niiden toiminta myös kritiikkiä.

Saksan liittokansleri Angela Merkel piti ongelmallisena sitä, että verkkoalustat toimivat sananvapauden määrittelijöinä. EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Bretonin mielestä tapahtumaketju osoitti, miten suuri valta digijäteillä on ja miten heikosti yhteiskunta on organisoitu digitaalisessa maailmassa.

Digijäteillä on suuri valta.

EU:n arvoista ja läpinäkyvyydestä vastaava komissaari Věra Jourová piti sananvapauden kannalta vaarallisena, että presidentin sometili poistetaan ilman valvontaa ja epäselviin kriteereihin perustuen. Alexander Stubb tviittasi, että demokraattisessa järjestelmässä sananvapaudesta tulisi säätää lailla ja mahdolliset rikkomukset ratkaista oikeudessa.

Twitterin toimitusjohtaja Jack Dorsey kertoi alustan päätyneen ratkaisuun ”selvän varoituksen” jälkeen, koska Trump oli rikkonut palvelun sääntöjä ja vaarantanut ihmisten turvallisuutta. Verkkoviha oli johtanut väkivaltaisiin tekoihin myös todellisessa elämässä.

Internetin verkkokeskustelun ideaalina olevan vapaan, nopean, monipuolisen ja globaalin keskustelun rinnalle onkin kasvanut vihapuhetta ja henkilökohtaisia loukkauksia viljelevä keskusteluympäristö.

Sananvapaus ei anna kenellekään subjektiivista oikeutta lausua sanottavaansa tietyssä välineessä. Käytännössä on kuitenkin vaikea saada äänensä nopeasti ja globaalisti kuuluville, jos pääsy laajan lukijakunnan käsittäviin somepalveluihin on estetty.

Sananvapaus ei anna kenellekään subjektiivista oikeutta lausua sanottavaansa tietyssä välineessä.

Poliitikon sometilin poistaminen vaikeuttaa äänestäjien tavoittamista ja demokraattisessa yhteiskunnassa tärkeää mielipiteenmuodostusta. Se pyyhkii pois sisältöhistorian, eikä uusi someprofiili välttämättä saa yhtä paljon seuraajia. Seuraajilla on myös taloudellista merkitystä esimerkiksi mainostulojen hankkimisessa.

Somealustoilla on oikeus määrittää moderointi- ja poistamisperiaatteensa, kunhan ehdot eivät ole syrjiviä. Algoritmien avulla ja ihmistyövoimin toimeenpannut käytännöt ovat olleet vaihtelevia: joskus on poistettu täysin harmitonta sisältöä, kun taas välillä selkeisiinkään lainvastaisuuksiin ei ole puututtu.

Poliitikkojen osalta moderointikynnystä korottaa poliittisen keskustelun asema sananvapauden ytimessä.

Somealustoilla on oikeus määrittää moderointi- ja poistamisperiaatteensa, kunhan ehdot eivät ole syrjiviä.

Tilanne, jossa lainsäädännöllä ryhdyttäisiin asettamaan somealustoille vaativia moderointivelvollisuuksia, voisi johtaa viestinnän hidastumiseen ja sisältöjen liian suureen poistamiseen varmuuden vuoksi. Somealustoilla on oikeus määrittää julkaisusääntönsä, mutta niiden noudattamista tulisi valvoa johdonmukaisemmin.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö tulee estää, ja tilien poistamista käsitteleviä itsesääntelymekanismeja kehittää nykyistä toimivammiksi. Viestien mahdollinen lainvastaisuus tulee ratkaista riippumattoman tuomioistuimen toimesta.

Kirjoittaja on viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto, paivi.korpisaari@helsinki.fi