Riku Jaakkola: Tuomioistuinvirasto on tuomioistuinten avuksi ja tueksi

– Ainutkertainen mahdollisuus päästä pystyttämään uutta virastoa houkutteli lähtemään siirtotyöläiseksi pääkaupunkiseudulle, Riku Jaakkola sanoo.

Virroilla vuonna 1970 syntynyt Riku Jaakkola kertoo, että hänellä ei alun perin ollut erityisen syvää paloa lähteä lakimiehen uralle.

– Tärkein syy oikeustieteelliseen pyrkimiseen oli, että isäni on juristi ja vaikutti pitkään nimismiehenä. Auskultoimaankin menin vielä lähinnä tavan vuoksi. Sen aikana minulle alkoi kuitenkin kirkastua, että tuomarin työ on se, mitä haluan tehdä. Pidän tässä työssä erityisesti sen itsenäisyydestä: itse saa päättää ja itse joutuu ottamaan vastuun.

Pidän tässä työssä erityisesti sen itsenäisyydestä: itse saa päättää ja itse joutuu ottamaan vastuun.

Jaakkola valmistui 1996 oikeustieteiden kandidaatiksi Lapin yliopistosta. Sen jälkeen hän on viettänyt koko työuransa Etelä-Pohjanmaalla. Vakituinen virka on edelleenkin Seinäjoella, sillä ylijohtajan virka on määräaikainen aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Samoin perhe, johon kuuluu puoliso ja kaksi kouluikäistä poikaa, asuu edelleen Seinäjoella, minne Jaakkolakin matkustaa viikonlopuiksi.

– Pysyttely saman maakunnan alueella on mahdollistanut sen, että perheen ei ole tarvinnut muuttaa, vaikka työpaikat ovat vaihtuneet. En silti tunne itseäni erityisen eteläpohjalaiseksi, vaikka olen viettänyt siellä liki kaksi vuosikymmentä, Jaakkola sanoo.

– Jotkut tosin sanovat, että murretta on tarttunut ja myös tiettyä suorapuheisuutta ja itsenäisyyttä – joka joidenkin mielestä on itsepäisyyttä. Ainutkertainen mahdollisuus päästä pystyttämään uutta virastoa houkutteli kuitenkin lähtemään siirtotyöläiseksi pääkaupunkiseudulle, Vantaan Tikkurilaan.

Olen valmistellut asioita syksyn ajan yhdessä johtokunnan kanssa.

Organisaatio rakennettu perusteista alkaen

Jaakkola muutti Tikkurilaan jo elokuussa 2019 valmistelemaan viraston käynnistämistä. Kahdeksanjäseninen johtokunta, joka päätti myös Jaakkolan valinnasta, oli aloittanut toimintansa jo huhtikuussa.

– Olen valmistellut asioita syksyn ajan yhdessä johtokunnan kanssa, missä urakassa heidän sihteerinsä Anu Koivuluoma on ollut suurena apuna. Ensimmäiseksi piti pohtia viraston organisaatiota: tuleeko osastoja, millaisia, ja miten substanssi jakautuisi niiden kesken, ja millaisia tehtäviä ja virkoja perustetaan, Jaakkola kertaa.

– Kävin myös oikeusministeriön sisäisissä yt-neuvotteluissa kertomassa, millaisiin työtehtäviin kukin työntekijä olisi siirtymässä meillä. Neuvottelut liittyivät siis ministeriöstä meille siirtyviin virkoihin, ja niiden käyminen oli edellytyksenä sille, että pääsimme päättämään viroista lopullisesti ja käynnistämään hakuprosessit. Sitten mietimme, millaista osaamista meillä vielä tarvitaan, millaisilla tehtävänkuvauksilla tuota osaamista saadaan ja millaisia hakuilmoituksia julkaistaan.

Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola

– Me olemme täällä auttamassa, palvelemassa ja tukemassa tuomioistuimia niiden lainkäyttötyössä, sanoo Riku Jaakkola.

 

Yhteistyökykyisiä huippuosaajia

Loppusyksystä kalenteri alkoi täyttyä rekrytoinneista. Jaakkola kertoo, että ensimmäiseksi valittiin johtajat taloon perustettaville talous-, hallinto- ja kehitysosastoille.

Lisäksi valittiin viestintäpäällikkö sekä tuomioistuinten tuesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava päällikkö.

– Kaikki aloittivat työnsä vuodenvaihteessa mutta osallistuivat jo sitä ennen omien osastojensa rekrytointeihin. He näkivät tärkeäksi mahdollisuuden vaikuttaa oman tiimin jäsenten valinnassa. Saimme myös ministeriöstä apua eräiden asiantuntijatehtävien valintoihin, kuten tietosuojavastaavan tai riskinhallintapäällikön virkoihin, joissa haastattelijalta vaaditaan erityisasiantuntemusta.

Avoimia tehtäviä oli vajaa 40. Jaakkola arvioi, että ne saadaan täytettyä viimeistään alkuvuodesta.

Hakemuksia jätettiin yhteensä liki pari tuhatta, ja koska jokaiseen virkaan on haastateltu keskimäärin viittä hakijaa, haastateltavia oli yhteensä lähes pari sataa.

Todella hyviä hakijoita oli todella paljon, mikä tietenkin on mainio asia.

– Hakijoissa on ollut kaikenikäisiä ja erilaisilla kokemustaustoilla varustettuja henkilöitä. Todella hyviä hakijoita oli todella paljon, mikä tietenkin on mainio asia. Olemme hakeneet paitsi omien alojensa huippuasiantuntijoita myös yhteistyökykyisiä ja -haluisia henkilöitä, sillä haluamme luoda tänne alusta alkaen hyvän työilmapiirin.

Jaakkolan mielestä on myös tärkeää, että rekrytoitavat sisäistävät, että he ovat tulossa töihin palvelulaitokseen.

– Me olemme täällä auttamassa, palvelemassa ja tukemassa tuomioistuimia niiden lainkäyttötyössä. Olemme täällä tuomioistuimia varten, ja se ajatus pitää olla selvänä kaikilla tänne töihin tulevilla.

Tarkennettavana työn sisältö ja tilat

Tuomioistuinvirastoa on oikeustoimijoiden kentällä kaivattu ja odotettu, ja siihen kohdistuvat toiveet tuovat henkilöstölle omat paineensa. Jaakkola muistuttaa, että mikään ei ole etukäteen selvää esimerkiksi viraston ja tuomioistuinten keskinäisen työnjaon osalta.

Laitamme ensin viraston pystyyn ja lähdemme vasta sitten miettimään tarkemmin sen varsinaista toimintaa ja sisältöä.

– Laitamme ensin viraston pystyyn ja lähdemme vasta sitten miettimään tarkemmin sen varsinaista toimintaa ja sisältöä. Tehtävämme on tukea tuomioistuimia niiden kaikessa lainkäyttötoiminnassa ja kehittää ja parantaa tuomioistuinten toimintaedellytyksiä yhdessä niiden kanssa. Ja kaikkea tätä lähdemme nyt miettimään. Mitään valmiita pohjia ei ole olemassa, mutta nyt meillä on organisaatiorakenne, joka antaa suunnittelulle hyvät mahdollisuudet.

Mietittävää riittää esimerkiksi toimitiloissa, joista osa siirtyy oikeusministeriöltä virastolle. Jaakkola kollegoineen joutuu esimerkiksi ottamaan kantaa uuteen toimitilakonseptiin, jossa omia erillisiä työhuoneita ei enää riittäisi kaikille. Kentällä ollaan siitä huolissaan.

Suhtaudun avokonttoreihin tuomioistuimissa samalla epäilyksellä kuin tuomioistuimet itsekin.

– Tilojen osalta meidän täytyy totta kai toimia konseptin mukaisesti, oli se sitten mikä tahansa, ja esimerkiksi omat tilamme ovat monitoimitiloja. Suhtaudun kuitenkin avokonttoreihin tuomioistuimissa samalla epäilyksellä kuin tuomioistuimet itsekin.

– Työrauha ja tietoturva-asiat erityisesti arkaluonteisissa asioissa pitää ottaa huomioon tulevassa konseptissa, ja kaikille työntekijöille pitää olla vähintäänkin oma työtila varattuna.

Jaakkolan mielestä monitoimitilakonsepti, jossa kenellekään ei ole määrättyä omaa työtilaa, ei sovellu tuomioistuimiin salassa pidettävien asioiden ja asiakirjojen takia. Ongelma on myös, että työympäristö, joka ei ole miellyttävä eikä mahdollista rauhallista työn tekemistä, uhkaa ajaa työntekijöitä etätyöhön vasten tahtoaan.

Jos työrauhaa hakevien tuomareiden pakkoetätyö yleistyy, kollegiaalinen keskustelu ja ajatustenvaihto saattaa näivettyä.

– Vaikka tuomarit tekevät itsenäistä asiantuntijatyötä, he ovat perinteisesti käyneet vilkasta kollegiaalista keskustelua käsittelemiinsä asioihin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Ja jos tällainen pakkoetätyö yleistyy, ammatillisen kehittymisen ja ammattitaidon ylläpidon kannalta välttämätön kollegiaalinen keskustelu ja ajatustenvaihto on vaarassa näivettyä.

Neuvotteluosapuolena ja äänitorvena

Tuomioistuinvirasto on väliporras ja nivel ministeriön ja kentän välissä. Vuoden 2021 alusta sen on tarkoitus olla virkaehtosopimusasioissa neuvotteluosapuoli tuomioistuinten suuntaan.

Toisaalta sen keskeinen tehtävä on toimia myös tuomioistuinten yhteisenä äänitorvena ja puolestapuhujana.

– Oikeusministeriö ei ole voinut ottaa puolestapuhujan roolia, koska heillä samoista rahoista kilpailee monta muutakin sektoria. Tuomioistuinten osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on muutenkin ollut hajanaista, ja virastolla on nyt mahdollista ottaa tässä uudenlaista roolia, Jaakkola ennustaa.

Yhteisen sävelen löytäminen tuomioistuimille ei välttämättä ole aina niin helppoa.

– Yhteisen sävelen löytäminen tuomioistuimille ei välttämättä ole aina niin helppoa, sillä kentällä on paljon erilaisia näkemyksiä. Mutta on myös paljon sellaisia asioita, joissa olemme jääneet muista toimijoista jälkeen nimenomaan hajanaisuuden takia. Näitä ovat esimerkiksi yhteiset resurssikysymykset.

Jaakkola arvioi, että virastolle osoitettu resurssi ei tule riittämään pelkästään siitä syystä, että siellä on niin paljon erityisasiantuntijatasoisia tehtäviä. Niihin täytyy muun muassa varata riittävä palkkaus.

– 45 henkilötyövuodella pääsemme kyllä alkuun, mutta jos ja kun tehtäviä aikanaan keskitetään tänne, se edellyttää vastaavasti lisähenkilöstöä. Mutta näihinkin asioihin päästään kunnolla kiinni vasta, kun toiminta on käynnistynyt.

Entä harveneeko käräjäoikeusverkko vielä nykyisestä?

– Minun mielestäni tarvittavat uudistukset on käräjäoikeuksien osalta tehty, enkä näe tarvetta uusiin muutoksiin. Toki senkin asian jatkuva arviointi kuuluu viraston työhön.

Riku Jaakkolan vinkki juristin polulle:

Onnea hyvästä koulutusvalinnasta! Tärkeintä on pyrkiä hakeutumaan ammattiin, jota kohtaan tuntee aitoa kiinnostusta. Se on olennaista sekä oman urakehityksen että työmotivaation säilymisen kannalta.