Raija Toiviainen: ”Lisäresurssit eivät yksin tuo pelastusta”

Raija Toiviainen

Oikeusvaltion keskeinen tehtävä on huolehtia kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Jos emme pidä tätä asiaa korkealla ja laadukkaana, kielteiset vaikutukset heijastuvat kaikille yhteiskunnan alueille kilpailukyvystä kansalaisten hyvinvointiin, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoo.

– Oikeusvaltion vahvuutta mitataan sillä, että oikeusturva toteutuu kohtuullisessa ajassa, kohtuullisin kustannuksin ja varmasti.

Toiviainen johtaa ylimpänä syyttäjänä syyttäjälaitosta, ja hänen yhtenä tehtävänään on osaltaan varmistaa, että oikeusturva ja rikosvastuu toimivat Suomessa. Syyttäjät ja syyttäjälaitos ovat osa oikeusturvaketjua, johon kuuluvat niin esitutkintaviranomaiset, syyttäjät, tuomioistuin kuin tuomioiden täytäntöön panijatkin.

Jotta oikeusvaltion toiminta on turvattua, kaikkien ketjussa mukana olevien on tehtävä yhdessä ja aktiivisesti töitä sen eteen.

– Meidän pitää huolehtia, että jokainen kohta ketjussa on riittävästi resursoitu. Muuten tuotos kärsii ja juttu saattaa pyöriä pitkään eri viranomaisilla. Pahimmillaan tämä voi murentaa kansalaisten luottamusta järjestelmään, Toiviainen sanoo.

Kuten Toiviainen muistuttaa, oikeusvaltion keskeinen tunnusmerkki on riippumattomat ja itsenäiset syyttäjät ja tuomarit.

– Tämä tärkeä edellytys koskee ennen muuta rikosjutun hoitamista. Sen sijaan mikään ei estä rikosprosessiketjun toimijoita pohtimasta yhdessä työprosesseja, työn sujuvoittamista ja ainakin päällekkäisen työn torjumista.

Kansainvälisyys on tärkeä osa syyttäjälaitosta

Toiviainen aloitti valtakunnansyyttäjän virassa 1. elokuuta 2018. Tosin sitä ennen hän oli hoitanut virkaa määräaikaisena, kun hänen edeltäjänsä Matti Nissinen pidätettiin virastaan.

Nuorempana Toiviainen ajatteli, että tuomarin työ olisi hänen kutsumuksensa. Mutta toisin kävi. Tie vei vuonna 1997 valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa Toiviainen toimi valtionsyyttäjänä ja alkoi vetää syyttäjälaitoksen kansainvälistä yksikköä.

– Syyttäjälaitoksella oli silloin vielä minimaalisesti kansainvälistä toimintaa. Oli rikoksia, joista mietittiin, että mahtavatko nämä koskaan koskettaa Suomea, Toiviainen sanoo.

Kahdessakymmenessä vuodessa kansainvälisyys on tullut ihan uudella tavalla osaksi syyttäjän työtä.

Vakavat rikokset, kuten terrorismi tai sotarikokset koskettavat myös Suomea. Ja vaikka olisimme valtiona kaukana tapahtumien keskipisteestä, saatamme joutua setvimään rikoksia kansainvälisen yhteistyön kautta ja Suomeen tulleiden henkilöiden johdosta.

On tärkeää, että teemme yhteistyötä toisten valtioiden kanssa ja olemme mukana erilaisissa kansainvälisissä ammatillisissa verkostoissa

Toiviainen itsekin oli mukana valtionsyyttäjänä Ruandan kansanmurhaa koskeneessa oikeudenkäynnissä, jossa Suomessa pidätetty ruandalaispastori Francois Bazaramba tuomittiin elinikäiseen vankeuteen. Kyseinen oikeudenkäynti kuuluu yhä Toiviaiselle henkilökohtaisesti uran merkittävimpiin tapauksiin.

– Rikollisuus itsessään on kansainvälistynyt. On tärkeää, että teemme yhteistyötä toisten valtioiden kanssa ja olemme mukana erilaisissa kansainvälisissä ammatillisissa verkostoissa, Toiviainen sanoo.

Syyttäjälaitoksen kansainvälisyydestä hän aikoo pitää kiinni myös valtakunnansyyttäjän asemassaan. Suomi on monessa asiassa esimerkillinen toimija, ja Toiviaisen mukaan Suomen on tärkeää olla mukana erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa ja työryhmissä puolustamassa esimerkiksi syyttäjien riippumattomuuteen liittyviä asioita.

Resursseja sinne, missä niitä tarvitaan

Valtakunnansyyttäjänviraston johtajana Toiviainen on viemässä läpi viraston organisaatiouudistusta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 aikana. Uudistus vaatii toteutuakseen vielä lakimuutoksen ja eduskuntakäsittelyn.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on saada viraston resurssit tehokkaammin ja järkevämmin käyttöön sekä edistää syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta niin, että oikeusturva toteutuu nykyistä paremmin. Samalla varaudutaan tulevaisuuteen, jossa yhteiskunnan resurssit niukkenevat entisestään.

Rikosjuttujen käsittelyajat ovat pidentyneet, sillä jutut ovat monimutkaistuneet ja vaikeutuneet. Syyttäjälaitoksen voimavaroista yli puolet kuluu tällaisiin juttuihin, vaikka juttulistalla niiden osuus on pieni. Samalla rikollisuuden määrä on pysynyt vuosikaudet suunnilleen samana.

– Jotakin tässä on tapahtunut, kun emme saa näitä juttuja omalta pöydältämme pois niin nopeasti kuin pitäisi, Toiviainen sanoo.

Monissa vaikeammissa jutuissa tarvittaisiin yhden syyttäjän lisäksi syyttäjäparia tai jopa ryhmää tekemään työtä – etenkin jos juttu vaatii erityistä osaamista tai odotettavissa on erityisen pitkä prosessi.

Organisaatiouudistuksella on tarkoitus kohdentaa tarkemmin olemassa olevia resursseja – toisin sanoen laitetaan ihmisiä sinne, missä heitä tarvitaan.

Myös ammattitaitoon ja koulutukseen sekä erityisosaamiseen panostetaan. Vaikeammissa jutuissa pyritään muun muassa lisäämään erikoissyyttäjien tarjoamaa ammatillista konsultaatiota muille syyttäjille.

Iso toiminnallinen muutos on niin sanottu nopeasti hoidettavien juttujen käsittelyn keskittäminen. Näihin juttuihin on kultakin alueelta nimetty tietyksi ajaksi syyttäjät, jotka hoitavat vain näitä asioita.

– Kun toimintaympäristö muuttuu, meidän pitää itsekin muuttua. Lisäresurssit eivät yksin tuo pelastusta. Omaa toimintaa on uskallettava katsoa kriit- tisesti. On paljon mukavampaa ja perustellumpaa perätä lisäresursseja, jos samalla pystyy osoittamaan halunsa ja ketteryytensä kehittää toimintaansa itse, Toiviainen sanoo.

– Toivon, että voimme tehdä työtä tehokkaasti mutta niin, että ihmiset voivat hyvin. Jokaisen organisaation tukitoiminnoissakin on tiedettävä, miten tärkeä hänen panoksensa on tämän yhteiskunnan palvelemisessa.

”Jos haluat tehdä rauhan vihollisesi kanssa, sinun on työskenneltävä hänen kanssaan. Silloin hänestä tulee kumppanisi.”

Toiviainen huomauttaa, että valtion menoissa oikeudenhoidon osuus on lopulta aika pieni.

– Tavatessani ulkomaan kollegoitani tuntuu, että monissa valtioissa oikeudenhoitoon ja esimerkiksi syyttäjälaitokseen panostettaisiin suhteessa enemmän. Olen seurannut, miten vaikkapa Ruotsissa syyttäjälaitos laatii jatkuvasti oikeudellisia käsikirjoja syyttäjien käyttöön. Olisi mahtavaa, jos meilläkin olisi enemmän mahdollisuuksia sellaiseen.

Oikeudentunnon on oltava hyvä

Valtakunnansyyttäjällä on paljon valtaa. Valta tarkoittaa myös suurta vastuuta, ja sitä Toiviainen aikoo toteuttaa oikeudenmukaisuuden kautta – tekemällä itse parhaansa sen eteen, että oikeus toteutuu niin rikosvastuun toteuttamisessa kuin oman organisaation sisällä.

Valtakunnansyyttäjältä vaaditaan rautaisia hermoja ja kykyä tehdä päätöksiä nopeasti ja oikeudenmukaisesti.

– Oikeudentunnon on oltava kohdallaan tässä työssä. Pitää myös olla aktiivinen toimija yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti.

Toiviainen toimi pitkään kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen International Association of Prosecutorsin aktiivina – hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana – ja on edelleen jäsenenä mukana yhdistyksen toiminnassa.

IAP myöntää muun muassa kunniamerkkejä harvoille ja valituille henkilöille, jotka ovat konkreettisesti toimineet paremman maailman eteen. Yksi näistä on ollut kansalaisoikeustaistelija Nelson Mandela.

– Oli vaikuttavaa olla tilaisuudessa, jossa Mandelalle annettiin tunnustus. Mandela valisti maailmaa toteamalla: Jos haluat tehdä rauhan vihollisesi kanssa, sinun on työskenneltävä hänen kanssaan. Silloin hänestä tulee kumppanisi, Toiviainen sanoo.

– Tuo sitaatti kuvaa hyvin omaa arvomaailmaani.