Palkkaa työnteosta myös opiskelijoille

Osa oikeustieteen opiskelijoista on joutunut työskentelemään palkatta. Lakimiesliitto muistuttaa, että työnantajan tulisi maksaa työnteosta palkkaa myös opiskelijoille.

Suomen Lakimiesliiton varatoiminnanjohtajan Mikko Salon mukaan oikeustieteen opiskelijat ovat useana perättäisenä vuonna raportoineet yritysten käyttävän opiskelijoita palkattomana työvoimana. Liiton teettämien työkyselyiden kautta on noussut esiin yksittäisiä tapauksia, jotka ovat herättäneet liiton mielenkiinnon. Siksi Lakimiesliitto toteutti palkatonta työntekoa koskevan kyselyn. Tulos oli yllättävä.

– Saimme kyselyymme 93 vastausta. Vastaajista 52 prosenttia ilmoitti, että hän oli tehnyt tai hänelle oli tarjottu palkatonta työtä. 77 prosenttia vastaajista tiesi jonkun oikeustieteen opiskelijan, joka tekee tai jolle oli tarjottu palkatonta työtä. Ilmaista työvoimaa näyttäisivät havittelevan erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivat pienet asianajo- ja lakiasiaintoimistot, Salo kertoo.

Paljon haittaa palkattomuudesta

Lakimiesliiton työsuhdeneuvontalakimies Moa Fanta muistuttaa, että harjoittelu voi olla palkatonta vain silloin, jos se on luonteeltaan ja sisällöltään lähinnä tutustumista työhön.

Jos opiskelija tekee työnantajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän tekee työnantajan johdon ja valvonnan alla samankaltaista työtä kuin työnantajan muutkin työntekijät, tulee työstä maksaa myös opiskelijalle tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Muuten toiminta ei ole työelämän pelisääntöjen mukaista, vaan se vääristää sekä työmarkkinoita että kilpailua.

– Työlainsäädäntö ei tunne harjoittelun käsitettä. Jos työtä tehdään työnantajan lukuun, eikä kysymys ole pelkästä työhön tutustumisesta, tulee työstä maksaa palkkaa. Se, että opiskelija voi lukea harjoittelun osaksi opintojaan tai kartuttaa harjoittelulla oman alan kokemusta, ei ole peruste teettää työtä palkatta, Fanta sanoo.

Työnantajan palkanmaksuvelvoitteen syntyminen edellyttää kuitenkin, että palkasta on sovittu. Fanta opastaakin opiskelijoita tutustumaan Lakimiesliiton nettisivuilta löytyviin opiskelijoiden palkkasuosituksiin, jotka auttavat sopivan palkan sopimisessa. Palkkasuositukset perustuvat liiton palkkatutkimuksesta saatuihin tietoihin.

Palkaton työ näkyy opiskelijan kukkarossa, mutta siitä on myös monenlaista muuta harmia. Jos palkanmaksusta ei ole sovittu, ei työsuhteen tunnusmerkistö täyty. Tällöin työsopimuslaki tai muukaan työlainsäädäntö ei tule sovellettavaksi, eikä esimerkiksi työsuhdeturva tule kyseeseen.

– Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työsuhteiset työntekijänsä pakollisilla vakuutuksilla ja maksuilla, mutta palkattoman harjoittelijan osalta vakuuttamisvelvollisuus jää epäselväksi. Työttömyysturvan edellyttämä työssäoloehtokaan ei täyty, jos työstä ei ole maksettu vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työehtosopimuksen puuttuessa kokoaikaisen työn palkan on oltava vähintään 1 187 euroa. Tällöin opiskelijalla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos hän joutuu valmistumisensa jälkeen työttömäksi, Fanta sanoo.

Liitto opiskelijoiden tukena

Lakimiesliitto on luonut oman toimintamallin palkatonta opiskelijatyötä koskevien tapausten selvittämiseksi. Salo kehottaa opiskelijoita olemaan palkkaan liittyvissä ongelmatilanteissa yhteydessä liiton neuvontajajuristeihin Moa Fantaan tai Petteri Kivelään. Opiskelija voi myös ilmiantaa palkatonta työtä tarjonneen työnantajan lakimiesliitto.fi:n Oikkarit-sivuilta löytyvän lomakkeen avulla.

– Opiskelija-asiamiehemme keskustelevat opiskelijan kanssa tilanteesta ja selvittävät tapausta koskevan kirjallisen materiaalin, esimerkiksi työpaikkailmoituksen tai opiskelijalle tarjotun sopimuksen. Jos näyttää siltä, että työnantaja haluaa teettää opiskelijalla palkatonta työtä, opiskelija-asiamiehemme ovat sähköpostitse yhteydessä työnantajaan. Jos kyseessä on asianajotoimisto, informoimme asiasta myös asianajotoimintaa valvovaa Suomen Asianajajaliittoa, Salo kertoo.