Pakolaisvakoilu on Suomessa pysyvä ilmiö

Pakolaisvakoilua harjoittavat Suomessa useat valtiot. Suojelupoliisi saa tästä tietoa vuosittain, mutta se ei halua nimetä valtioita Kiinaa lukuun ottamatta.

– Pakolaisvakoilu on autoritaaristen valtioiden kansalaisiinsa tai entisiin kansalaisiinsa liittyvää painostusta, vakoilua ja ahdistelua uudessa kotimaassa, suojelupoliisin apulaisjohtaja Teemu Turunen sanoo.

Pakolaisina maahantulleita voidaan pakottaa luopumaan esimerkiksi kotimaansa hallintoa vastustavista toimista tai heitä voidaan painostaa toimimaan tietolähteinä vieraalle valtiolle.

Pakolaisvakoilu on autoritaaristen valtioiden kansalaisiinsa tai entisiin kansalaisiinsa liittyvää painostusta, vakoilua ja ahdistelua uudessa kotimaassa.

Turusella on takanaan pitkä diplomaattiura muun muassa Argentiinassa, Espanjassa, Kiinassa ja Syyriassa.

– Kun työskentelin autoritaarisissa valtioissa, tuttavani niissä miettivät, mitä riskejä ulkomaille muuttamiseen liittyy heidän ja heidän perheenjäsentensä kannalta, Turunen kertoo.

Suojelupoliisi perustelee pakolaisvakoilun kriminalisointitarvetta kolmella syyllä: toiminta rikkoo kohteina olevien ihmisten perusoikeuksia, se kohdistuu erityisen haavoittuvaisessa asemassa oleviin ihmisiin ja rikkoo lisäksi Suomen suvereniteettia, kun Suomessa olevien ihmisten toimintaa rajoitetaan.

Vainon uhreina muitakin kuin pakolaisia

– Pakolainen on rikoksen uhri, joka tarvitsee suojaa. Hän voi kokea uhkaa fyysisen turvallisuutensa tai henkensä puolesta alkuperäisvaltionsa taholta, sanoo Oxfordin yliopistossa Britannian tiedeakatemian tutkimusprofessorina toimiva Martin Scheinin.

Iran on vuosikymmenten aikana harjoittanut pakolaisvakoilua ja jopa surmannut toisinajattelijoita, jotka ovat päässeet muihin maihin. Scheininin mukaan Venäjä toimii samalla tavalla maasta paenneita poliittisen opposition edustajia kohtaan.

Kyseessä ei aina ole pakolainen, vaan myös esimerkiksi opiskelijoita ja liikemiehiä saatetaan vainota.

– Äärimmäisessä tapauksessa pakolaisvakoilu uhkaa kohteiden henkeä, terveyttä ja henkilökohtaista turvallisuutta. Pakolaisvakoilussa välikätenä olevien – siis agenteiksi värvättyjen – kohdalla taas kyse voi olla kiristyksestä tai laittomasta uhkailusta. Kyseessä on joka tapauksessa yksityiselämän suojan loukkaaminen, Scheinin sanoo.

Ihmiset, jotka ovat joutuneet viranomaisten vainon kohteeksi kotimaassaan, ovat herkkiä tuntemaan vainoa myös Suomessa.

Pakolaisvakoilun kriminalisointi olisi signaali uhreiksi joutuville, että me suojelemme heitä.

Vainon kohteeksi joutuvat eivät uskalla ilmoittaa, kun heitä vakoillaan tai valokuvataan, heidän sosiaalista mediaansa urkitaan tai ilmaisuaan pyritään rajoittamaan. Tapauksia voi vain harvoin todentaa. Eikä ole itsessään rikos urkkia ihmisten omia tai tuttavien asuinpaikkoja. Kriminalisoinnin myötä tällaiseen toimintaan voitaisiin puuttua.

– Pakolaisvakoilun kriminalisointi olisi signaali uhreiksi joutuville, että me suojelemme heitä, sanoo Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström.

Urkkimaan painostetut kahden tulen välissä

Jos kriminalisointi koskisi Suomessa pakolaisasemassa olevia henkilöitä, ongelma olisi Scheininin mukaan saman tyyppinen kuin ihmiskaupassa: kuka on uhri ja kuka rikollinen. Tukalaan asemaan joutuu henkilö, jota alkuperämaan viranomaiset painostavat, uhkaavat ja kiristävät, jotta hän suostuu urkkimaan toisten pakolaisten tietoja. Hän on Suomen rikoslain ja oman valtion voimatoimien välissä.

– Tuleeko valtiokoneiston kiristämästä tai uhkaamasta henkilöstä syytetty, suojelupoliisin Teemu Turunenkin pohtii lainsäädännön problematiikkaa.

Tuleeko valtiokoneiston kiristämästä tai uhkaamasta henkilöstä syytetty?

Ruotsissa pakolaisvakoilu on kriminalisoitu, ja tapauksia on tutkittu ja syyllisiä tuomittu. Tapauksissa painostus on kohdistunut Kiinan tiibetiläisiin ja uiguureihin sekä Irakin kurdeihin.

– Esimerkiksi Tanskassa pakolaisvakoiluun voidaan soveltaa rangaistussääntelyä, joka kieltää kaikenlaisen ulkomaisten tiedustelupalvelujen ja niiden toiminnan avustamisen ja mahdollistamisen Tanskan maaperällä, Turunen sanoo.

Valtiollista painostusta aktiivisten hiljentämiseksi

Suojelupoliisin näkökulmasta pakolaisvakoilu on osa toimintaa, jolla autoritaarinen valtio ylläpitää olemassa olevaa hallintoaan.

– Mukana on valtion tiedusteluapparaatit, jotka pyrkivät saamaan toisessa maassa olevat ihmiset toimimaan halutulla tavalla. Poliittisesti aktiiviset ihmiset halutaan ulkomailla hiljaisiksi, Turunen sanoo.

Poliittisesti aktiiviset ihmiset halutaan ulkomailla hiljaisiksi.

Autoritaarista hallintoa paetaan Kiinaa lähempääkin. Vuosina 2016–2021 on 200–500 Venäjän kansalaista hakenut vuosittain turvapaikkaa Suomesta, ilmenee Maahanmuuttoviraston tilastosta.

– Autoritaariset valtiot harjoittavat arvojemme vastaista toimintaa pakolaisia kohtaan Suomessa. Meidän pitää ottaa vahvasti kantaa siihen, että täällä heillä on oikeus osoittaa mieltä ja sananvapaus, Mannerström sanoo.

Suojaverho suojelupoliisin värväystoiminnalle?

Scheininin mukaan suojelupoliisin ehdottaman pakolaisvakoilun kriminalisoinnin tarkoituksena voi olla suojella suojelupoliisin omaa rekrytointia sekä tiedustelutoimintaa niitä pakolaisia kohtaan, jotka koetaan Suomen etuja uhkaaviksi.

Hän viittaa tulkinnallaan oikeusministeriön joulukuussa 2013 tekemään muistioon, sen pykälämuotoiluun ja sitä seuranneeseen lausuntokierrokseen.

– Suojelupoliisi halusi lausunnossaan määritellä pakolaisvakoilun valtioon, ei pakolaisiin, kohdistuvana rikoksena. Muistion pykälämuotoilunkin mukaan pakolaisiin kohdistuva vakoilu olisi sallittua, kun se tapahtuu Suomen hyväksi. Vain tapahtuessaan vieraan valtion hyväksi se olisi kriminalisoitu, Scheinin sanoo.

Suojelupoliisin Turunen kiistää, että kyse olisi tiedustelutoiminnan suojelemisesta, sillä suojelupoliisin tiedustelutoimivaltuuksista säädetään poliisilaissa eikä niiden käyttö riipu rikoslain kriminalisoinneista.

– Suojelupoliisi haluaa kriminalisoinnilla turvata vakoilun uhrin ja Suomen oikeuksien toteutumista. Kriminalisointi ei toisi suojelupoliisille minkäänlaisia uusia toimivaltuuksia.

Pakolaisvakoilua harjoittavat varsinaiset tahot ovat yleensä diplomaattisen koskemattomuuden piirissä.

Scheininin mukaan ongelmallista on myös se, että pakolaisvakoilua harjoittavat varsinaiset tahot ovat yleensä diplomaattisen koskemattomuuden piirissä. He ovat lähetystöjen sotilasattaseoita, poliittisia neuvonantajia tai tiedustelupalveluiden edustajia diplomaatin statuksella.

Vakavin seuraamus pakolaisvakoilusta epäillylle ja diplomaattisen koskemattomuuden omaavalle henkilölle olisi maastapoistumiskehotus, johon ei Scheininin mukaan tarvita erillistä lainsäädäntöä. Suomi vain pyytää henkilöä poistumaan.

Ehdotetusta muotoilusta ristiriitainen työkalu

Scheinin ymmärtää ne syyt, joiden takia suojelupoliisi haluaisi kriminalisoida vieraan valtion hyväksi tapahtuvan pakolaisvakoilun.

– Siellä varmaan arvioidaan, että pakolaisten joukossa saattaa olla perusteltuja turvallisuusuhkia, ja siksi halutaan lisää työkaluja. Ehdotettu työkalu olisi kuitenkin pakolaisten suojelussa kontraproduktiivinen eli tarkoitustaan vastaan sotiva. Se voisi asettaa ulkomaalaisen entistä haavoittuvaisempaan asemaan, kun rangaistuksen uhka saattaisi estää turvautumasta Suomen viranomaisten apuun, Scheinin sanoo.

Ratkaisuksi Scheinin esittää parempaa diplomatiaa ja vastavakoilua sekä suojelujärjestelmää niille ihmisille, joita vieraat valtiot uhkaavat pakolaisvakoilun keinoilla. Suojelujärjestelmään kuuluisivat muun muassa turvakodit, uuden henkilöllisyyden antaminen sekä uuden elämän rakentaminen. Tällainen toiminta on Suomessa harvinaista, mutta lainsäädännön puolesta mahdollista.

Lue lisää pakolaisvakoilusta

Jyrki Yrttiaho (vas.): Pakolaisvakoilun kriminalisointi, TPA 15/2012 vp

Oikeusministeriö: Arviomuistio niin sanotun pakolaisvakoilun säätämisestä rangaistavaksi, 3.12.2013

Oikeusministeriö: Pakolaisvakoilun säätäminen rangaistavaksi, lausuntotiivistelmä, 17/2015

Säkerhetspolisen: Person gripen för flyktingspionage, 28.2.2019

Inka Hopsu (vihr.): Toimenpidealoite pakolaisvakoilun kriminalisoimisesta, TPA 75/2020 vp

Suojelupoliisin vuosikirjat 2011, 2016, 2021