Outi Antila: Kelalla olisi lainsäädäntö­työhön enemmän annettavaa

– Nuoret juristit eivät hakeudu sosiaalivakuutuspuolelle, mikä on valitettavaa, Outi Antila sanoo.

Vuoden 2020 alusta lähtien Kelaa on luotsannut juristi ja varatuomari Outi Antila, joka on viides juristi Kelan pääjohtajahistoriassa. Kaiken kaikkiaan talossa on töissä satakunta lakimiestä.

– Nuoret juristit eivät hakeudu sosiaalivakuutuspuolelle, mikä on valitettavaa. Yliopistojen opintokokonaisuuksissa käsitellään vain vähän sosiaalioikeutta ja sosiaalivakuutusturvaa. Kun olin sosiaali- ja terveysministeriössä töissä, nuoret juristit ihmettelivät laajaa sosiaalivakuutuskenttää ja sitä, miten paljon siihen liittyy juridiikkaa.

Yliopistojen opintokokonaisuuksissa käsitellään vain vähän sosiaalioikeutta ja sosiaalivakuutusturvaa.

Kelassa juristit tekevät monenlaisia töitä, mutta eniten heitä työllistävät etuus-, oikaisu- ja muutoksenhakuasiat sekä sopimus- ja kilpailuasiat. Monesti he ovat mukana lainsäädäntötyössäkin, työryhmissä eri ministeriöissä.

– Juristeja tarvitaan jatkossakin ainakin sama määrä: päätöksiä tehdään todella paljon. Lisäksi heitä tarvitaan tulkitsemaan hankalia tapauksia ja soveltamaan etuusohjeita.

Kelassa on lähes 8 000 ihmistä töissä eri puolilla Suomea, heistä reilu tuhat Helsingin alueella ja 450 pääkonttorissa.

Juristeja koko joukosta on noin kaksi prosenttia, suurin osa etuuspalveluissa, mutta jonkin verran myös vakuutuspiireissä maakunnissa.

Sattuma on viitoittanut Outi Antilan urapolkua

Ilman naapurin rouvaa Antila saattaisi olla muissa hommissa.

– Tähtäsin lääkäriksi, luin pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Lukion toisella luokalla oikeustiede alkoi houkutella. Oivalsin naapurin kautta, että juristin ura voisi olla hyvä vaihtoehto.

Antilan haaveena oli ryhtyä nimismieheksi, mutta unelma tyssääntyi jo ensimmäistä kesänimismiespestiä hakiessa. Nainen kun ei kuulemma moiselle uralla sopinut lainkaan.

– Poliisitarkastajan mukaan nimismiehen piti olla reserviupseeri, jotta hän pystyy käskyttämään poliiseja.

Nimismiehen ura tyssääntyi, koska poliisitarkastajan mukaan nimismiehen piti olla reserviupseeri.

Jo opiskeluaikana Antila toimi syyttäjänä Helsingin kaupungin kaupunginviskaalin virastossa.

Sittemmin tuomioistuinura vaihtui järjestöjuristin töihin, ja Antila aloitti työt talous-, sopimus- ja sosiaalioikeudellisella osastolla Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ssa. Kymmenvuotisen MTK-uran aikana hän toimi myös lakiasiainosaston päällikkönä ja johtajana.

Seuraavat vuodet Antila työskenteli sekä tapaturma-asioiden että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnissa.

– Nehän ovat sosiaalivakuutuksen ensimmäisen asteen tuomioistuimia. Eli palasin ikään kuin entisiin töihin. Voisi sanoa, että sattuma on aina viitoittanut urapolkua.

Kelalla on arvokasta tietoa lainsäätäjälle

Antila toteaa, että Kela on mielellään mukana lainsäädäntötyössä. Lakien soveltamisessa juristeilla on merkittävä rooli.

– Kela tekee myös paljon aloitteita lainsäädännön muuttamiseksi. Meillä on sellaista tietoa, jota ei välttämättä muualta saa, esimerkiksi tietoa asiakasrajapinnasta. Kelan kuunteleminen olisi viisasta nykyistä useammissakin yhteyksissä.

Kela tekee paljon aloitteita lainsäädännön muuttamiseksi.

Antila viittaa muun muassa sote-uudistukseen, jonka työryhmiin Kelaa ei kutsuttu. Siitäkin huolimatta, että talossa on kaikkien suomalaisten terveystiedot.

– Tiiviimpi yhteistyö olisi ollut toivottavaa. Erityisesti digitaalisissa ratkaisussa Kelalla on valmis valtakunnallinen digijärjestelmä ja taattu, omissa käsissä oleva tietoturva. Vaikka pääfokus on sosiaali- ja terveydenhuollossa, Kelalla olisi paljon annettavaa. Turhaan emme lähde itseämme tuputtamaan, mutta haluamme muistuttaa, että olemme olemassa.

Kelan pääjohtaja Outi Antila

Kelassa on uusi palvelumalli: jos asiakas hakee vaikkapa toimeentulotukea, samalla selvitetään muidenkin tukien tarve.

 

Perhevapaauudistus vauhdissa

Sen sijaan parhaillaan käynnissä olevassa perhevapaauudistuksessa Kela on vahvasti mukana.

Talossa on jo pidetyistä perhevapaista historiatietoa sekä laskentatietoa siitä, miten tulevat muutokset vaikuttavat talouteen.

– Kelan vastuulla on uudistuksen toimeenpano, jonka pitäisi sujua kitkatta.

Myös lääkekorvauksien lainsäädäntöön Kela on tuonut paljon taustatietoa. Taloustilanteen mukaan korvauksia on rukattu milloin ylös, milloin alas. Muutoksien vaikutukset heijastuvat Kelan toimintaan ja asiakaskuntaan.

Lääkekorvauksia hoidetaan tekoälyn avulla, tosin Kelassa sitä kutsutaan tukiälyksi.

Lääkekorvauksia hoidetaan tekoälyn avulla, tosin Kelassa sitä kutsutaan tukiälyksi. Sen ansiosta apteekissa farmaseutin työ helpottuu kovasti, kun korvauksen euromäärä selviää sekunnin murto-osassa.

Pääjohtaja hymähtääkin, että pitkälle on päästy siitä, kun vielä hänen lapsuudessaan kerättiin apteekin kuitteja talteen.

Lapsilisätkin hoituvat lähes automaattisesti: tieto kulkee Digi- ja väestötietoviraston sekä Kelan välillä digitaalisesti.

Todennäköistä on, että tulevaan sosiaaliturvan uudistamiseen Kela pääsee vaikuttamaan. Komitea on jo asetteilla, ja sen toiminta ulottuu kahdelle hallituskaudelle. Antilan mukaan pitkäaikainen sitoutuminen on tärkeää uudistuksessa, jossa muutoksia tulee pitkin matkaa.

Perhekäsitteet vaativat päivittämistä

Sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä Antila toivoisi selvitettävän myös erilaiset perhekäsitteet. Tällä hetkellä niitä on tusinan verran.

– Sanoin jossain haastattelussa, että perheen määrittää yhteinen jääkaappi. Sain palautetta, että jääkaapissa voi olla eri ihmisten ruokia, eivätkä he välttämättä ole yhtä perhettä. Tilalle ehdotettiin kattilakuntaa: vain samaan perheeseen kuuluvat syövät samasta kattilasta.

Antila pitää tärkeänä, ettei etuuksissa erotella erilaisia liittoja vaikkapa sukupuolen mukaan. Perhekäsitteet ovat muuttuneet, vanhat käytänteet eivät enää päde.

Sähköisestä asioinnista kohtaamiseen

Kelassa on töissä myös chat-robotti, joka ponkaisee auttamaan, jos asiakas miettii verkkosivustolla liian pitkään. Robotti ei ratkaise ongelmia, mutta johdattaa eteenpäin vaikkapa kertomalla oikean puhelinnumeron tiettyyn etuuteen.

– Sähköinen maailma on meille selviö, sillä yli 70 prosenttia asiakkaista tekee hakemukset sähköisesti. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät kykene hoitamaan asioita digitaalisesti. He voivat asioida postitse, puhelimitse tai käymällä toimistoissa tai palvelupisteissä, joita meillä on Hangosta Utsjoelle. Asiointipaikkoja on noin 300.

Yli 70 prosenttia asiakkaista tekee hakemukset sähköisesti.

Kelan tehtävänä on jakaa tietoa sosiaaliturvasta.

– Verkkosivuilla on jaoteltu kaikki etuudet, ja siellä on myös hakusanatoiminto. Kelalla ei ole varaa ryhtyä etuuksia mainostamaan. Perusoletuksena on, että ihmiset osaavat hakeutua tiedon äärelle.

Lisäksi Kelassa on otettu käyttöön uusi palvelumalli. Jos asiakas hakee vaikkapa toimeentulotukea, samalla selvitetään muidenkin tukien tarve. Joissakin tilanteissa Kelan virkailija voi asiakkaan suostumuksella skypettää saman tien myös te-toimistoon.

– Ihminen saa kerralla kaiken palvelun, jota hän on vailla.

Etuuksien väärinkäyttö on vähäistä

Etuuksien väärinkäyttöä esiintyy jonkin verran. Viime vuonna väärinkäyttöepäilyjä oli noin 2 400 ja niiden yhteinen euromäärä oli kymmenen miljoonan paikkeilla. Kuitenkin vain 1 300 tapausta eteni poliisille asti, ja euromäärät vastaavasti olivat pienemmät.

Väärinkäytöksiä on vähän ja tahallisia petosluonteisia vielä vähemmän.

Antila tähdentää, että vuositasolla tehdään kymmeniä miljoonia päätöksiä. Väärinkäytökset ovat siis promillen sadas- tai tuhannesosia kaikista tapauksista.

– Näin ollen väärinkäytöksiä on vähän ja tahallisia petosluonteisia vielä vähemmän. Jälkimmäiset päätyvät poliisin tutkittaviksi ja tekijät rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Kela tekee säännöllisesti satunnaisia tarkistuksia väärinkäytösten löytämiseksi. Antila muotoilee väärinkäytösten paljastuvan usein jonkun ystävällisen kansalaisen ansiosta.

Tulevaisuus tuo haasteita

Pääjohtaja on huolissaan siitä, että enenevässä määrin nuoria tipahtaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

– Toivottavasti pystymme olemaan mukana auttamassa ja tarjoamassa esimerkiksi kuntoutusta tai psykoterapiaa. Sosiaaliturvan uudistamisessa tämäkin asia pitää ottaa huomioon.

Tulevaisuuden haasteena Antila pitää myös Kelan järjestelmissä olevan valtavan tietomassan ja tietoturvan hallintaa.

– Toivottavasti Kela saisi pysyä valtakunnallisena tietotalona. Sen hallussa tieto pysyisi Suomen rajojen sisällä. Tietoturva-asioissa on oltava aina askeleen verran edellä.

Olemme monipaikkainen työyhteisö: esimies saattaa olla Kuopiossa ja hänen alaisensa pääkonttorilla, Pitäjänmäellä ja Seinäjoella.

Askeleen verran edellä Kela on ollut myös etätyössä, joka on noussut uudella tavalla esiin koronaviruspandemian vuoksi. Antilan mukaan etätyö on Kelassa pitkälle kehitetty, esimerkiksi Skype-palaverit ovat yleinen käytäntö.

– Olemme monipaikkainen työyhteisö: esimies saattaa olla Kuopiossa ja hänen alaisensa pääkonttorilla, Pitäjänmäellä ja Seinäjoella. Olemme myös varmistaneet, että epidemian aikanakin Kela pysyy toimintakykyisenä.

Outi Antilan vinkki juristin polulle:

Kannattaa suhtautua avarakatseisesti tulevaan uraansa. Juristi pystyy lähestulkoon mihin tahansa työhön, joten ei ole syytä ajatella vain yhdenlaista uraa.