Oikeusministeri Henriksson: Oikeudenkäynti­kustannukset kuriin

– Oikeusvaltio, jonka olemme Suomessa sadassa vuodessa rakentaneet, on puolustamisen arvoinen, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Anna-Maja Henriksson on melkein kuin kotonaan. Oikeusministerin työhuone Esplanadilla on hänelle neljän vuoden poissaolon jälkeen tuttu paikka. Henriksson sain salkun toistamiseen, kun hallitus viime keväänä muodostettiin. Vain sisustus on muuttunut hieman, mutta siinä on vielä päivitettävää.

– Taulut seiniltä tullaan vielä vaihtamaan, ja joitain uusia kalusteita on tulossa, Henriksson sanoo.

Vaihtoon on menossa ainakin 1990-lukua henkivä, paperipinojen peittämä työpöytä. Tilalle tulee nykyaikainen nostopöytä.

Jos työhuone on tuttu, maailma sen ulkopuolella on muuttunut yhden hallituskauden aikana dramaattisesti.

Oikeusministerin tehtävän kansainvälinen ulottuvuus on vielä vahvempi tänä päivänä kuin aikaisemmin.

Sosiaalinen media on yhä syvemmin läsnä ihmisten elämässä ja politiikassa. Keskustelukulttuuri on koventunut ja vihapuhe on yltynyt. Monessa EU-maassa kansallismieliset voimat ovat vahvistuneet.

– Oikeusministerin tehtävän kansainvälinen ulottuvuus on vielä vahvempi tänä päivänä kuin aikaisemmin. Siihen kuuluu etenkin oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian suojeleminen. Mikään ei ole enää itsestään selvää, Henriksson toteaa.

– Pitää ymmärtää, että oikeusvaltio, jonka olemme Suomessa sadassa vuodessa rakentaneet, on puolustamisen arvoinen.

Maalittaminen yleisen syyttäjän alaisuuteen

Puolustettavaa ilmenee ainakin poliittisen keskustelukulttuurin kohdalla. Paineet puuttua verkon vihapuheeseen ja maalittamiseen lain voimin ovat kasvaneet. Hallitusohjelmassa asia on huomioitu, mutta tarkat toimenpiteet ovat vielä selvittämättä.

Maalittaminen ei ole rikoslaissa käsitteenä, mutta siihen liittyviä rikosnimikkeitä on – muun muassa laiton uhkaus ja kunnianloukkaus.

Henrikssonin mukaan on tärkeää saada nämä teot yleisen syyttäjän alaisiksi. Virkamiehet selvittävät asiaa parhaillaan, ministeri kertoo.

– Kulttuurin muutos on tärkeää, mutta yhtä oleellista on, ettei näiden tapausten vieminen oikeuteen jäisi uhrien harteille.

On oleellista, ettei tapausten vieminen oikeuteen jäisi uhrien harteille.

Henrikssonin ministerikauden alkuun on ajoittunut myös Suomen EU-puheenjohtajuus.

Jäsenmaista Puolassa ja Unkarissa viimeaikaiset hallitukset ovat rikkoneet EU:n sääntöjä muun muassa puuttumalla oikeusjärjestelmän riippumattomuuteen. Unkarin valtaapitävä Fidesz-puolue kärsi syksyn paikallisvaaleissa tappion, mutta Puolan Laki ja oikeus -puolue nousi parlamenttivaaleissa uuteen voittoon. Kumpikin puolue näyttää jatkavan vallassa vahvalla mandaatilla.

Henriksson pitää Unkarin ja Puolan kehityskulkuja huolestuttavina. EU:ssa monista asioista ollaan kuitenkin voitu keskustella yhteisymmärryksessä, hän muistuttaa.

Pieni, mutta tärkeä askel – jota myös Puola ja Unkari kannattivat – oli unionin oikeusministerien osaneuvoston lokakuinen päätös edetä EU:n liittämisessä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen.

Oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian suojeleminen ovat entistä tärkeämpiä, sanoo toista kertaa oikeusministerin salkkua kantava Anna-Maja Henriksson.

 

Tuomioistuinvirasto ilahduttaa

Taannoisessa tapaamisessa Euroopan neuvoston uusi pääsihteeri Marija Pejčinović Burić suorastaan suitsutti Suomea, ministeri kertoo. Burić totesi Henrikssonille, ettei ole monta maata, jossa pystyttäisiin pitämään eduskuntavaalit, muodostamaan hallitus ja vetämään kunnialla sekä Euroopan neuvoston että Euroopan unionin puheenjohtajakaudet yhden vuoden aikana.

– Se on merkki siitä, että meillä asiat on hoidettu hyvin. Välillä on hyvä, että joku ulkopuolinen kertoo sen meille, Henriksson huomauttaa.

– Mutta totta kai on myös parantamisen varaa ja huolenaiheita.

Meillä asiat on hoidettu hyvin. Välillä on hyvä, että joku ulkopuolinen kertoo sen meille.

Askel parempaan on Henrikssonin mukaan ainakin pian aloittava tuomioistuinvirasto, joka vie mukanaan ministeriön oikeudenhoidon osaston budjetin ja osan henkilökunnasta. Hän on tyytyväinen, että tuomioistuinten ohjaus irrotetaan oikeusministeriöstä. Virasto saa budjettinsa yhä valtiolta, mutta se päättää itsenäisesti, miten rahat jaetaan.

– Varmasti tuomioistuinvirasto pystyy myös kehittämään osa-alueita, jotka ovat jääneet nykyjärjestelmässä vähemmälle huomiolle.

Varmasti tuomioistuinvirasto pystyy kehittämään osa-alueita, jotka ovat jääneet nykyjärjestelmässä vähemmälle huomiolle.

Oikeudenkäyntien kuluriskit selvitettävä

Merkittävä huolenaihe on kansalaisten oikeusturvan toteutuminen.

Viime vuosina Suomessa on keskusteltu runsaasti oikeudenkäyntikulujen tasosta ja määräytymisperusteista. Yleisen oikeusavun tulorajojen ulkopuolelle jää suuri määrä suomalaisia, joille pelko korkeista oikeudenkäyntikuluista nostaa kynnystä hakea oikeutta silloinkin, kun siihen olisi perusteita.

Helppoja ratkaisuja ei ole, Henriksson myöntää, mutta oikeudenkäyntien kuluriskin selvittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Yleisen oikeusavun tulorajojen ulkopuolelle jää suuri määrä suomalaisia.

Valmistumassa on esimerkiksi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Krimon selvitys oikeudenkäyntikulujen kehityksestä laajoissa riita-asioissa.

– Tähän pitää yrittää saada ratkaisuja. Siksi selvitetään, pystytäänkö oikeusavun tulorajoja nostamaan. Samalla tarkastellaan, mitä annettavaa oikeusturvavakuutuksilla voisi olla. Siinä ministeriön vaikutusmahdollisuudet ovat aika rajalliset, mutta sekin puoli on hyvä selvittää.

Oikeusturvaa kohentaa osaltaan myös tuomioistuinten toiminnan digitalisointi, Henriksson lisää. Tällä hallituskaudella kaikki istuntosalit on määrä varustaa digitaalisella tallennusmahdollisuudella, mikä vähentää esimerkiksi tarvetta kuulla samoja todistajia ja asianomistajien lausuntoja yhä uudelleen eri oikeusasteissa.

– Siitä on paljon hyötyä, varsinkin todistajan tai rikoksen uhrin näkökulmasta. Se vähentää tuskaa siitä, että asiat joudutaan käymään läpi moneen kertaan. Luulen, että se voisi jonkin verran myös lyhentää oikeudenkäyntien kestoa, Henriksson sanoo.

Juristeja myös pikkupaikkakunnille

Ministeriä askarruttava huolenaihe on myös oikeusoppineiden heikko jakautuminen ympäri Suomea.

– Tänä päivänä ongelma on, että nuoret koulutetut hakeutuvat kasvukeskuksiin. Silloin syntyy pula osaajista niillä paikkakunnilla, jotka eivät ole suuria kaupunkeja tai maakuntakeskuksia.

Henriksson vertaa tilannetta lääkäripulaan. Digitaaliset etäpalvelut voivat olla osa ratkaisua, mutta myös suurimpien kaupunkien ulkopuolella tarvitaan henkilökuntaa.

Minua huolestuttaa hiukan, miten saadaan tulevaisuudessa vasta koulutetut juristit innostumaan tuomareiksi, syyttäjiksi ja ylipäänsä valtion ja kuntien tehtäviin.

Uusi hallitus tavoittelee roimaa lisäystä korkeakoulututkintojen määrään, ja koulutustavoitteiden tulisi vastata työmarkkinoiden tarpeita. Mutta tarvitaanko lisää koulutettuja juristeja, kun tälläkin hetkellä lakimiehiä on työttömänä?

– Oikean määrän arvioi viime kädessä opetusministeri, mutta ainakaan tällä hetkellä heitä ei ole liikaa. Yksityinen puoli nielee aika suuren osan. Minua huolestuttaa hiukan, miten saadaan tulevaisuudessa vasta koulutetut juristit innostumaan tuomareiksi, syyttäjiksi ja ylipäänsä valtion ja kuntien tehtäviin, Henriksson sanoo.

Juristitarvetta julkisella sektorilla

Syrjäseutujen lisäksi Henriksson murehtii luonnollisesti myös ruotsinkielisten palvelujen saatavuudesta.

Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta kotoisin oleva Henriksson on edustanut koko uransa ajan Ruotsalaista kansanpuoluetta, ja vuodesta 2016 lähtien hän on toiminut puolueen puheenjohtajana.

Lain mukaan kaksikielisissä tuomioistuimissa tulee olla tietty määrä ruotsin kielen hallitsevaa henkilökuntaa, mutta tarvitaan myös riittävästi ruotsinkielisiä oikeustieteen aloituspaikkoja, Henriksson sanoo.

Ruotsinkieliset juristit ovat niin hyvässä maineessa työmarkkinoilla, että yksityinen puoli nielee heitä aika lailla.

– Vaasassa kaksikielinen koulutus on toiminut varsin hyvin. Sinne hakee sekä suomen- että ruotsinkielisiä opiskelijoita. Ruotsinkieliset juristit ovat niin hyvässä maineessa työmarkkinoilla, että yksityinen puoli nielee heitä aika lailla.

Henriksson innostaisi mielellään nuoria juristeja julkisen sektorin uralle. Tärkeässä roolissa on tuomioistuinharjoittelu.

Henriksson itse suoritti auskultoinnin ja kiittelee sen tuomaa laajempaa näkemystä tuomioistuinten toimintaan, vaikka päätyikin pankkilakimieheksi.

Auskultointipaikkoja on kuitenkin vuosittain tarjolla vain 140 ja kilpailu niistä on kovaa.

– Kun edellinen hallitus teki käräjäoikeusuudistuksen, keskustelin oikeusministeri Antti Häkkäsen kanssa auskultointipaikkojen riittävyydestä. Tärkeintä on saada nuoret juristit kiinnostumaan auskultoinnista, ja jos paikkoja ei ole riittävästi, se sulkee tietyn potentiaalin pois, Henriksson sanoo.

– Hallitusohjelmassa ei ole siitä kirjausta, mutta se on asia, jota uusi tuomioistuinvirasto voisi pohtia.

Anna-Maja Henrikssonin vinkki juristin polulle:

Aina kun tapaan nuoria juristeja, kerron kuinka tärkeää ja hyödyllistä oli käydä auskultoimassa. Se avaa silmiä ja avartaa sekä antaa paljon tietoa, jota ei opiskelemalla saa. Harjoittelun aikana joutuu itse pohtimaan juridisesti kestäviä ja myös kansalaisten kannalta oikeita ratkaisuja erilaisiin tapauksiin.