Miksi työaikalaki pitää uudistaa?

Jaana Meklin (vas.) ja Tuija Wilska ovat yhtä mieltä siitä, että työaikalain uudistus on välttämätön.

Miksi työaikalaki pitää uudistaa?

Jaana Meklin: Työaikalain uudistaminen on tarpeen, koska nykyinen laki ei enää vastaa tämän päivän tarpeita. Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet ja tekninen kehitys on vaikuttanut siihen, että työajat venyvät ja läikkyvät vapaa-ajalle. Kun lakia viimeksi uudistettiin, elettiin aikaa, jolloin harvalla oli kännykkä ja läppäri työvälineenä.

Nykyinen laki ei anna riittävää suojaa asiantuntijatyössä. Asiantuntijoiden työaikasuojelun parantaminen onkin välttämätöntä. Riittävän palautumisen varmistaminen on asiantuntijatyössä tärkeä tavoite. Omien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työaikaan lisää myös jaksamista.

Tuija Wilska: Nykyinen laki on yli 20 vuotta vanha. Monet sen säännökset ja linjaukset ovat peräisin jo sitä edeltäneistä laeista. Työelämä ja työskentelytavat ovat muuttuneet merkittävästi noista ajoista. Laki rajoittaa työn tekemistä ja organisointia usein silloinkin, kun varsinaista työntekijän suojelua ei nykyisin enää tarvittaisi. Lain tulisi olla ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Siksi se pitää uudistaa ja muuttaa mahdollisimman joustavaksi vastaamaan nykyistä ja tulevaa, nopeasti muuttuvaa työelämää.

Tulisiko työaikalain uudistuksen yhteydessä myös työajan käsite määritellä uudestaan?

JM: Kyllä, ehdottomasti. Nykyinen työajan käsite on sidottu liikaa fyysisen työpaikan käsitteeseen, mikä ei enää sovellu asiantuntijatyöhön.

Työajaksi on luettava kaikki se aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä – riippumatta siitä, missä ja milloin työ tehdään. Työajan määritelmää tulisi selkeyttää ottaen huomioon myös EU-oikeus, jonka mukaan on olemassa vain työaikaa tai vapaa-aikaa. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei pitäisi lukea lepoajaksi niin kuin nykyään usein tehdään.

TW: Työaikaa on työn tekoon käytetty aika. Se on edelleen hyvä lähtökohta. Jos muita aikoja halutaan rinnastaa työaikaan tai maksaa niistä korvauksia, voi asiasta sopia työ- ja virkaehtosopimuksilla.

Mitkä ovat kolme tärkeintä parannusta, jotka työaikalakiin tulisi saada?

JM: Lain soveltamisalaa tulee selkeyttää siten, että siitä yksiselitteisesti käy ilmi kaiken asiantuntija työn kuuluvan työaikalain soveltamisalaan. Vain selkeät johtotehtävät voidaan jättää soveltamisalan ulkopuolelle.

Työaikaseurannan piiriin on saatava kaikki työaika. Kaikkea työaikaa (mukaan lukien. etätyö, matka-aika) on mahdollista seurata nykyisin käytössä olevilla teknisillä ratkaisuilla. Mikäli työnantaja ei seuraa työaikaa, pitäisi työntekijän kirjanpidon ratkaista.

Työaikapankeista tulee saada säännökset lakiin. Työaikapankista tulisi aina sopia työpaikkatasolla, mutta laissa säädettäisiin niistä asioista, joista on sovittava, jotta pankki voidaan ottaa käyttöön.

TW: Tuloksellisuutta edistävät, nykyaikaiset työskentelytavat pitäisi ottaa huomioon lisäämällä joustoa ja vähentämällä vastaavasti työnantajan velvoitteita ja sääntelyä.  Nykyisessä työelämässä halutaan valvonnan sijaan vapautta esimerkiksi asiantuntijatehtävissä.

Vain kansainvälisten velvoitteidemme edellyttämistä asioista tulisi säätää. Työaikasuojelua tulisi toteuttaa varmistamalla palautuminen ja lepoajat eikä tarjoamalla rahakorvauksia. Myös laajat mahdollisuudet toisin sopimiselle tarvitaan, jotta sääntely voidaan muokata sopivaksi erilaisiin töihin ja tehtäviin.

Valtionhallinnon erityispiirteet tulee laissa ottaa huomioon ja varmistaa säännösten toimivuus maailman muuttuessakin.  Esimerkiksi yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuuden kannalta tärkeät tehtävät on voitava järjestää jaksotyöksi viranomaisen harkinnalla ilman tarkkaa tehtävä­luetteloa laissa.