Merja Snellman – Tanssin riemua tahdikkaassa työrytmissä

Vaiherikkaan uran vaeltanut Merja Snellman on kiitollinen juridiikkataustalleen. Kun hän tanssahteli henkiseen kotiin ja rakkaaseen työyhteisöön, moni matkan varrella tapahtunut asia on nivoutunut sujuvasti yhteen.

Lukujärjestys on kuin suuri värikäs tilkkutäkki, ja sitä noudattavat sadat liikkuvaiset tanssioppilaat. Siinä ovat lähtökohdat kudokselle, jonka naruja Merja Snellman pitelee käsissään nyt toista vuotta. Aiempi Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksen rehtori on nyt henkisessä kodissaan Vantaan tanssiopiston rehtorina.

– Tämä on valtavan hieno koulu, ja sovin tänne hirveän hyvin. Tässä työssä kietoutuu yhteen monta lankaa, jotka riippuivat aiemmin irrallisina.

Näin kursii kokoon oman elämänsä käänteitä Snellman, joka on osoittanut, että juristin lähtökohdilla avautuvat todella monet ovet. Vantaalla hän pyörähtelee tanssijoiden joukossa lähinnä omaksi ilokseen, sillä hänen arkinen aherruksensa tähtää pitämään pyörät pyörimässä ja tanssijat liikkeessä.

– Toiminnan suunnittelua, henkilöstöhallintoa, markkinointia, viestintää, yllättävien tapahtumien hallintaa ja monta muuta. Tässä työssä täytyy tietää paljon kaikesta ja olla valmis tekemään ihan mitä vaan.

Tässä työssä täytyy tietää paljon kaikesta ja olla valmis tekemään ihan mitä vaan.

Hallittavana monta alaa

Noin 800 oppilaan ja reilun 20 opettajan kouluelämälle tyypillistä lukuvuosi- ja kausitoimintaa ohjailee 4,5 henkilön organisaatio. Se tietää jokaiselle heistä vaihtelevia ja moninaisia tehtäviä, sillä niin it-tuki, graafinen suunnittelija kuin moni muu apukäsi loistavat poissaolollaan.

– Kun pitää tehdä lomake tai päivittää verkkosivuja, teen itse. Vähillä rahoilla tulee saada paljon aikaan ja taipua moneen.

Rehtorin työ sisältää henkilöjohtamista: työsuhteessa on 25 ihmistä, joiden sopimukset ja työtehtävät vaativat paljon läheistä esimiestyötä. Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen tanssiopiston saleihin on paraikaa käsillä. Lukujärjestyksen laatiminen eli mitä, missä, milloin ja kenen opetuksessa on oma omanlaisensa savotta.

Vähillä rahoilla tulee saada paljon aikaan ja taipua moneen.

Kun listaan lisää sisäistä ja ulkoista viestintää, suhdetoimintaa ja liudan yksittäisiä eteen astuvia asioita, alkaa rehtorin toimenkuva hahmottua. Vaikka kyseessä on yleishyödyllinen yhdistys, toimii Vantaan tanssiopisto liikeyrityksen lailla kaupallisten toimijoiden rinnalla oppilaista kilpaillen.

– Opiston asemasta ja maineesta tulee huolehtia joka hetki. Täältä on tullut paljon tanssin ammattilaisia, ja tulee vastakin. Moni opettajistamme on oman opiston kasvatteja.

Snellman ei valita työn paljoutta. Kun saa tehdä töitä rakkaassa työyhteisössä, energiaa riittää.

Vantaan tanssiopiston rehtori Merja Snellman tanssisalissa tanssimassa

Merja Snellman on ennen kaikkea nykytanssija mutta on viime aikoina hurahtanut argentiinalaiseen tangoon.

 

Juridiikasta tukea elämänvalintoihin

Kangasalla kasvanut Snellman sai koulusta hyvät paperit ja haaveili liikunnanopettajan työstä. Opinto-ohjaaja suositteli hänelle juridiikkaa, koska se tarjosi paljon vaihtoehtoja tulevaisuuteen. Nuori tyttö suuntasi opintoihin oikeustieteelliseen Helsinkiin, mikä oli myös vanhempien mieleen.

– Oikeudenmukaisuus on minulle iso arvo, vaikka itse koulutuksella olikin harmillisen vähän tekemistä oikeudenmukaisuuden kanssa.

Oikeudenmukaisuus on minulle iso arvo.

Oikeushistoria kiinnosti Snellmania suuresti, ja hän aloitteli lisensiaattityötä tekemällä tilaustutkimuksen Mikkelin lääninvankilan historiasta. Mieli halusi kuitenkin jotakin muuta. Tanssiharrastuksensa myötä Snellman suuntasi Turkuun, missä hän aloitti tanssinopettajakoulutuksen.

– Ajattelin mennä vain vuodeksi. 1990-luvun alun lamassa en nähnyt juristina selvää suuntaa itselleni. Sitä oli niin nuori silloin, enkä tiennyt, mitä teen elämässäni.

Snellman oli tuolloin 28-vuotias ja kurssinsa vanhin. Hän valitsi tanssin askeleet, viihtyi neljä vuotta ja suuntasi tanssinopettajana Kansallisoopperan balettikouluun opetusharjoittelijaksi.

Toisen asteen koulutuksen rahoitus, muutosprosessin hoito ja eteneminen uralla rehtoriksi asti tarvitsivat tuekseen juridiikan osaamista. Toimistoon hän ei kuitenkaan halunnut jäädä pysyvästi.

Snellmanin veri veti tanssiin, opetukseen ja koreografiaan. Pilatesohjaus, kehonhuoltotekniikat, teatterikorkeakoulu, taideosuuskunta ja kaksi vuotta hyvän ystävän Tuija Braxin eduskunta-avustajana toivat sisältöä freelancerin päiviin. Perheeseen syntyneet kaksi lasta olivat totta kai huomion keskipisteenä.

– Tykkään tehdä paljon erilaisia asioita, mutta pakka rupesi leviämään. Niinpä piti tehdä valintoja, ja työ tanssiopistossa oli oikea vastaus.

Raatikon tanssikoulun jäljissä

Ennen Snellmania Vantaan tanssiopistoa luotsasi 30 vuoden ajan legendaarinen Aarne Mäntylä. Kun hän siirtyi eläkkeelle syksyllä 2018, useat henkilöt vihjasivat Snellmanille paikasta. Snellman itse empi aikansa, kunnes päätti hakea ja tuli valituksi.

Baletti, nykytanssi, street dance, jazz- ja showjazz sekä afro, akrobatia ja jooga ovat esimerkkejä opiston laajasta ohjelmistosta. Esiintymiseen keskittynyt opetusteatteri Rikka tuli toimintaan mukaan vuonna 1985, jolloin opisto tunnettiin nimellä Raatikon tanssikoulu.

Juridiikkatausta on tarjonnut minulle vaiherikkaan uran ja tehnyt minusta paremman tanssiopettajan.

– Näitä upeita perinteitä saan nyt osaltani jatkaa. Siitä iso kiitos menee juridiikkataustalleni, joka on tarjonnut minulle vaiherikkaan uran ja tehnyt minusta paremman tanssiopettajan.

Tiivistää Snellman, henkeen ja vereen nykytanssija, joka on viime aikoina hurahtanut argentiinalaiseen tangoon.