Matti Tolvanen: Opinnäyte on professorin ja opiskelijan yhteinen ponnistus

Matti Tolvasen mielestä hienointa professorin työssä on, kun opiskelija onnistuu opinnäytteessään.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on meille juristeille myös julkisuudesta tuttu mies.

Muuan Tolvasen kollega luonnehtii miestä näin: ”Matti on Tuupovaaran multitaskaaja – rikos- ja prosessioikeuden todellinen moniosaaja. Matti on hyvin pidetty opettaja, joka höystää loogista ja selkokielistä opetustaan värikkäillä ja käytännön oikeuselämään kytkeytyvillä esimerkeillä.”

”Suuri yleisö tuntee Matin asiantuntijana, joka väsymättä jaksaa ottaa kantaa erilaisiin ajankohtaisiin oikeudellisiin kysymyksiin.”

Pykälöikäämme.

1. luku: Juristin hommiin ajautumisesta

1 §. Pikku-Matin ammattihaave. Urheiluselostaja.

2 §. Miksi juristiksi? Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet. Koulussa oli menestystä reaaliaineissa. Luin nuorena paljon oikeudenkäyntiromaaneja ja myös juridista kirjallisuutta jo lukioaikana. Siitä heräsi kiinnostus.

2. luku: Lakimiehistä eliölajina

1 §. Taitava juristi. Analyyttinen. Hän oivaltaa säädösten yhteiskunnallisen relevanssin. Pitää itsensä ajan tasalla lukemalla uutta juridista kirjallisuutta, vanhojakaan teoksia kuitenkaan unohtamatta. Tuntee oikeuslähteet mutta osaa erottaa kunkin ratkaistavan tapauksen erityispiirteet. Armeijassa opin, että ohjesääntö on vain järjen korvike.

Taitava juristi on analyyttinen ja oivaltaa säädösten yhteiskunnallisen relevanssin.

2 §. Tomppeli juristi. Pykäläsokea. Ei hahmota sääntelyn taustalla vaikuttavia oikeuspoliittisia arvoja.

3. luku: Suomen lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Rikoslaki, tietysti.

2 §. Kamala laki. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Näyttää olevan ehtymätön väärinkäsitysten lähde.

4. luku: EU:n lainsäädännöstä

1 §. Kutkuttavinta. Viranomaisten yhteistoimintaa oikeusalalla sääntelevä normisto. Sille on tarvetta, ja kehitys on ollut nähdäkseni pääosin myönteistä.

2 §. Kauhistuttavinta. Ei niinkään EU-lainsäädäntö, vaan siitä vallitsevat tahalliset tai tahattomat väärinymmärtämiset. Toki joillain elämänaloilla sääntely on ollut liian pikkutarkkaa eikä täysin asiantuntematon EU-tason keskustelu esimerkiksi metsäasioissa ole ollut mieltä ylentävää (esimerkkinä kysymys ”Kuinka monta metsää Suomessa on”).

5. luku: Suomen rikoslaista yleisesti

1 §. Hyvät trendit. Rikosvastuun yleisten edellytysten kirjaaminen rikoslakiin. Laillisuusperiaatteen ja tekorikosoikeuden korostuminen.

2 §. Huonot trendit. Rikosvastuun laajuus. Pitäisi aina harkita, missä määrin rikosvastuu soveltuu yhteiskunnan päämäärien edistämiseen vai riittäisivätkö muut toimet. Rikoslain pitäisi olla yhteiskuntapolitiikan viimesijainen keino, ja rikoslakia on taiten sovellettava.

Rikoslain pitäisi olla yhteiskuntapolitiikan viimesijainen keino.

6. luku: Suomen rikoslaista erityisesti

1 §. Kipein akuutti ongelma. Sääntely on varsin laadukasta, mutta lakia pitäisi tarvittaessa soveltaa koko laajuudessaan niin, että myös rangaistusasteikon yläpäätä käytettäisiin, jos rikos on selkeästi tyyppitapausta moitittavampi.

2 §. Suurin äskettäinen edistysaskel. Vuonna 2014 voimaan tullut esitutkinta- ja pakkokeinolain uudistus, jossa korostuivat esitutkintaa ja pakkokeinojen käyttöä sääntelevät yleiset periaatteet.

7. luku: Suomalaisesta rikosuutisoinnista

1 §. Ihaninta. Asiantuntevuus. Pääsääntöisesti toimittajat tietävät, miten rikosjutuissa toimitaan.

2 §. Inhottavinta. Uutisoinnin etupainotteisuus. Mehevin uutinen on uutinen siitä, että asia on menossa esitutkintaan. Tämä on pulma syyttömyysolettaman kannalta, vaikka toimittajat korostavat aina kyseessä olevan vasta epäilyn.

Ihannetilassa kiinnostavin uutinen olisi uutinen lainvoimaisesta tuomiosta.

Ihaninta suomalaisessa rikosuutisoinnissa on asiantuntevuus.

8. luku: Omasta julkisuussuhteesta

1 §. Julkisuuden ilot. Jos on saanut perille oikeaa tietoa rikosoikeudellisen järjestelmän toiminnasta, se ilahduttaa.

2 §. Julkisuuden kirot. Toimittajien yhteydenotot viikonloppuisin ja loma-aikoina. Julkisuus voi vaikuttaa heikentävästi uskottavuuteen rikosoikeuden tutkijana, valitettavasti. Some-häirintää en ole sanottavasti kokenut.

9. luku: Professorin hommista

1 §. Sielukkainta. Kun opiskelija onnistuu opinnäytteessään. Opinnäyte on professorin ja opiskelijan yhteinen ponnistus.

2 §. Raadollisinta. Tenttien tarkastaminen, josta olen omalta osaltani jo päässyt pääosin eroon.

10. luku: Omasta urasta

1 §. Suurin voitto. Tohtorin väitöskirjan saaminen hyväksyttävään kuntoon.

2 §. Katkerin tappio. KKO:n ennakkopäätös yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Olin asemoinut itseni vankasti vastakkaiselle kannalle suhteessa KKO:n enemmistöön.

11. luku: Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Sipuli.

2 §. Herkkuruoka. Grillattu naudanmaksapihvi perunamuusin ja puolukoiden kera.

3 §. Paras juoma. Raikas Koskenkorva.

4 §. Kaunein kukka. Kielo.

5 §. Rakkain romaani. Seitsemän veljestä.

6 §. Musiikin mestariteos. Winterreise.

7 §. Kuvataiteen lyömätön helmi. Mona Lisa.

8 §. Esikuva. Johs. Andenaes, rikosoikeudessa.

9 §. Elämän tarkoitus. Elää ja antaa toistenkin elää.

10 §. Motto/lempilausahdus. Lue enemmän, luulet vähemmän.