Lakimiesvaikuttamista akavalaisessa kentässä

Akavan alueorganisaatio muutti muotoaan neljä vuotta sitten, kun alueverkostot aloittivat toimintansa 1.1.2013. Alueverkostojen runkona ovat aluejohtoryhmät ja näiden tukena liittojen verkostot. Aikaisempaa aluetoimikuntiin rakentuvaa organisaatiota haluttiin kehittää vapaammaksi ja mukautuvammaksi verkostorakenteeksi. Samalla pyrittiin siirtymään aluetoiminnasta enemmän aluevaikuttamisen suuntaan.

Vuoden 2017 alussa aloittivat toimintansa historian toiset aluejohtoryhmät ja liittojen verkostot, joilla on jo tukenaan edellisen nelivuotiskauden kokemukset.

Liittojen valitsemat luottamushenkilöt

Akavan alueorganisaatio koostuu 15:stä pitkälti maakuntapohjaisesta alueesta, joille on nimetty omat aluejohtoryhmät ja liittojen verkostot. Aluejohtoryhmät koostuvat 6–10 jäsenest ja niillä on vetovastuu alueverkoston toiminnassa. Niiden pääasiallisena tehtävänä on viedä Akavan strategiaa aluetasolle. Aluejohtoryhmillä on viisi erillistä vastuualuetta: koulutus, työelämä, maakunta- ja sote-uudistus sekä alueiden elinvoima. Liittojen verkostoissa jokaisella Akavan jäsenliitolla on puolestaan oikeus yhteen paikkaan. Liittojen verkosto on rakenteeltaan löyhempi koostuen noin 20 jäsenestä ja sen tarkoituksena on toimia muun muassa tiedonvälittäjänä liittojen ja aluejohtoryhmän välillä sekä osallistua aluejohtoryhmän johdolla erilaisten hankkeiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Sekä aluejohtoryhmän että liittojen verkoston jäsenet ovat liittojensa valitsemia luottamushenkilöitä.

Aluejohtoryhmissä on Lakimiesliiton edustus Etelä-Pohjanmaalla (Petteri Pitkäkoski), Keski-Suomessa (Nina Saarnikoivu), Pirkanmaalla (Antero Rytkölä), Pohjanmaalla (Petra Sund-Norrgård), Pohjois-Karjalassa (Esa Kärnä) ja Uudellamaalla (Otso Nykänen).  Liittojen verkostoissa on lisäksi Lakimiesliiton edustus Etelä-Savossa (Pia Mäenpää), Hämeessä (Sari Lindberg), Kaakkois-Suomessa (Heikki Spoof), Lapissa (Pasi Oikkonen), Pohjois-Pohjanmaalla (Erkki Nykänen), Pohjois-Savossa (Hanna Martikainen) ja Varsinais-Suomessa (Minnimari Saari).  Lakimiesliitolla on siis varsin kattava edustus Akavan alueverkostossa.

Mitä Akavan alueverkostot tekevät?

Kullakin alueella järjestetään erilaisia jäsentilaisuuksia, joiden aiheet liittyvät Akavan tavoitteisiin. Näitä ovat vuoden 2017 aikana muun muassa kunta- ja maakuntavaalit, maakunta- ja sote-uudistus, TE- ja yrityspalvelut, koulutukseen liittyvät kysymykset, työaikalaki, työhyvinvointi sekä korkeakoulutettujen työllisyystilanteeseen vaikuttaminen. Samaiset aiheet ovat myös aluevaikuttamisen teemoja.

Aluevaikuttaminen rakentuu pitkälti edustuksiin alueellisissa organisaatioissa. Esimerkiksi Akava Uudenmaan alueella tällaisia edustuksia ovat muun muassa Uudenmaan ELY-keskuksen neuvottelukunnassa, Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttoasiain toimikunnassa, Etelä-Suomen ETNO:ssa, Uudenmaan maakuntaliiton yhteistyöryhmässä (MYR), Uudenmaan TY-neuvottelukunnassa ja Uudenmaan PSKJ-yhteistyöryhmässä. Lisäksi alueorganisaatiojäsenyys avaa helpommin keskusteluyhteyden esimerkiksi korkeakoululaitoksen edustajiin tai vaikka poliittisiin päättäjäiin.

Vaikuttamismahdollisuudet riippuvat pitkälti tehtävään valitun edustajan omista kyvyistä ja yhteistyömahdollisuuksista. Parhaimmillaan edustusten kautta voi todellakin vaikuttaa asioihin ja huonoimmillaan edustukset voivat jäädä lähinnä jo päätettyjen asioiden kuulemiseen kahvikupposen kera. Mikäli omaa lobbarin taipumuksia, tarjoaa edustuspaikka oivalliset mahdolliset vaikuttaa merkittäviin asioihin. Kysymys on edunvalvontakentässä tapahtuvasta poliittisesta vaikuttamisesta.

Aluehallintouudistus muuttanee toimintaa

Entä tulevaisuus? Valmisteilla ollut ja monia käänteitä kokenut aluehallintouudistus muuttaa todennäköisesti hyvinkin merkittävästi mahdollisuuksia osallistua alueellisten edustuselinten toimintaan. Tämä johtuu jo siitä, että aluehallintouudistuksen seurauksena valtio-organisaatioiden AVI ja ELY sekä maakuntaliittojen toimet yhdistetään osittain. Tällöin aiemmat edustuselimet lakkautetaan ja uusiin organisaatioihin mahdollisesti perustetaan vastaavat. Tai sitten ei.

Onko työmarkkinajärjestöillä mahdollisuutta kuulua näihin uusiin edustuselimiin, onkin jo toinen juttu. Voi olla, että työmarkkinajärjestöjen ääni kuuluu tulevaisuudessakin, mutta mahdollista on myös edustusten muuttuminen poliittisin perustein määräytyviksi. Aika näyttää.

Kirjoittaja AA Otso Nykänen on Lakimiesliiton yksityissektorin valiokunnan jäsen, Uudenmaan alueasiamies ja Akava Uudenmaan AJR:n varapuheenjohtaja.