Lakimiespäivä jatkaa pitkää perinnettä

Lakimiesliiton iltajuhlat Kalastajatorpalla vuonna 1955.

Ensimmäinen ”yleinen suomalainen lakimieskokous” järjestettiin vuonna 1907. Ensimmäiset Lakimiespäivät pidettiin toukokuussa 1945. Nykymuotoisen Lakimiespäivän voidaan katsoa alkaneen 1970-luvun lopulla. Vuodesta 1979 alkaen Lakimiespäivä on järjestetty säännöllisesti joka toinen vuosi parittomina vuosina.

Myös iltajuhliin on aina panostettu. Lakimiespäivien alkuaikoina ne houkuttelivatkin aina paikalle runsaasti juristikunnan edustajia ja heidän puolisoitaan.

Päivästä on kehittynyt vuosikymmenten aikana verkostoitumisen ja mukavan yhdessäolon päivä. Ohjelmalla on edelleen myös täydennyskoulutustehtävä. Lakimiespäivän luennoitsijoina on ollut myös ei-juristeja sekä ulkomaalaisia esiintyjiä.

Lakimiespäivästä on kehittynyt vuosikymmenten aikana verkostoitumisen ja mukavan yhdessäolon päivä.

Nimekkäitä vaikuttajia vuoden 2017 Lakimiespäivässä

Seuraava Lakimiespäivä on järjestyksessä 45. lakimiespäivä. Finlandia-talolle saapuu vaikuttajia, joita kannattaa tulla kuuntelemaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo puhuu siitä, millaista maaperää Euroopan myllerrykset ovat luoneet kansainväliselle rikollisuudelle ja ihmisoikeusloukkauksille. Populismi ja poliitikon tuotevastuu ovat aiheina mm. filosofia Maija-Riitta Ollilalla ja ministeri Jari Lindströmillä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoo kokemuksiaan muutaman vuoden takaisesta Ruanda-kansanmurhaoikeudenkäynnistä, johtaja Ilkka Salmi puhuu turvallisuusviranomaisia koskevan lainsäädännön uudistamista ja Jarno Limnéll kyberrikollisuudesta. Paneeleihin osallistuvat myös mm. Saska Saarikoski ja Jukka Kekkonen. Kulttuurin kehityksestä ja suomalaisuuden merkityksestä puhuu Jorma Uotinen.

Päivän ohjelmaa suunnittelee parhaillaan toimikunta, jonka puheenjohtajana on Lakimiesliiton puheenjohtaja, hovioikeudenlaamanni Asko Nurmi. Suunnitteluryhmään kuuluu eri aloilla työskenteleviä juristeja ja toimittajia. Toimikunnan sihteerinä työskentelee toimituspäällikkö Juha Mikkonen, joka on ollut mukana Lakimiespäivän järjestelyissä jo 35 vuotta.

– Minulle mieleenpainuvin Lakimiespäivä oli vuonna 2013. Tuolloin osanottajat poistuivat salista kyynelsilmin syyttäjä Eija Velitskin vaikuttavan esityksen jälkeen. Velitskin kertoi 8-vuotiaan Eerikan surmasta otsikolla Pahan kosketus, muistelee Mikkonen.

Juha Mikkosella on pitkä kokemus Lakimiespäivien järjestämisestä.

Lakimiespäivää voidaan Mikkosen mielestä pitää hyvällä syyllä pitää eräänlaisena juristien brändinä.

– Lakimiespäivä on pystynyt mukautumaan ajan vaatimuksiin ja muuttumaan uusien haasteiden myötä. Ja ennen kaikkea se on järjestetty säännöllisesti, kertoo Mikkonen.

Perinteisiä elementtejä Lakimiespäivässä ovat K. J. Ståhlberg -mitalin luovuttaminen ja yrittäjyyspalkinnon sekä parhaan oikeustieteen opiskelijatyönantajan palkinnon jakaminen.

Kiinteän osan Lakimiespäivää muodostavat Lakimiesmessut, joilla voi tavata jäsenyhdistyksien edustajia ja monia palveluntarjoajia. Esillä on alan koulutus- ja kustannustoimintaa, pankki-, vakuutus- ja sijoituspalveluja sekä monia muita tuotteita.

Myös Oikkareiden Rekrymessut järjestetään osana Lakimiespäivää. Messuilla opiskelijat voivat tutustua työnantajiin, luoda kontakteja ja työllistyä.

Keskustelu lakimiesidentiteetistä ja sen vahvistamisesta jatkuu Lakimiesliitossa voimakkaana.

– Uskon, että Lakimiespäivässä yhteenkuuluvuudentunne voimistuu entisestään, vakuuttaa Mikkonen.

Korjattu 27.4. EU:n ihmisoikeustuomioistuin Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeksi. Tarkennettu 11.5. Raija Toiviaisen puheen aihetta.