Lakimies­liitto teki strategian oikeuden­mukaisen Suomen rakentajille

Lakimiesliiton valtuuskunta hyväksyi marraskuun syyskokouksessa vuoden mittaisen strategiaprosessin lopputuloksen. Toiminnan painopistealueita on kolme, ja kullekin asetetaan strategiassa konkreettiset tavoitteet.

– Ensinnäkin haluamme tuntea jäsenemme ja kohdentaa palveluitamme nykyistä paremmin. On tosiasia, että jäsenkuntamme toimii yhä moninaisemmissa tehtävissä ja liittoon kohdistuvat odotukset vaihtelevat yhä enemmän, valtuuskunnan puheenjohtaja Tuula Linna valottaa strategian sisältöä.

– Toiseksi korostamme, että lakimiehet eivät ole väsymättömiä koneita. Sen vuoksi teemme rohkeasti avauksia paremman työelämän puolesta. Kolmanneksi rakennamme oikeudenmukaista Suomea, jossa oikeus kuuluu kaikille. Tavoitteena on maailman toimivin oikeusvaltio.

Lakimiehet eivät ole väsymättömiä koneita.

Linna on erittäin tyytyväinen strategiaprosessin lopputulokseen, jonka valtuuskunta yksimielisesti hyväksyi. Luottamushenkilöillä ja toimistolla on sen ansiosta tukevaa maata jalkojensa alla liiton toiminnan suunnittelussa.

– Tiedämme nyt, mitä jäsenet haluavat nostaa esiin kaikista tärkeistä asioista. Strategia on tehty jäsenistön tarpeista lähtien, ja sen teemat on saatu jäseniltä ja valtuuskunnalta, Linna kertoo.

Strategia on tehty jäsenistön tarpeista lähtien, ja sen teemat on saatu jäseniltä ja valtuuskunnalta.

– Jäsenet ovat ensimmäistä kertaa olleet näin aktiivisesti mukana strategiaprosessissa. Tämä on suurin ero aikaisempaan menettelyyn.

Työelämän paineet ja pirstoutuva identiteetti

Linna muistuttaa, että liiton perusarvot ovat säilyneet ennallaan. Niitä ovat oikeudenmukaisuus, jäsenkeskeisyys, yhtenäisyys sekä ammattitaito ja koulutus. Juristien toimintaympäristö ja työelämä ovat sen sijaan muuttuneet, eivätkä suinkaan parempaan.

– Juristien työhön kohdistuvat tehokkuusvaatimukset – yhdessä kiihtyvän digitalisaation kanssa – ovat johtaneet resurssien jatkuviin leikkauksiin ja kohtuuttomiin työmääriin. Työelämän pitää olla reilua. Kohtuullisen työpanoksen täytyy riittää, eikä työpaikkoja tule koko ajan kurjistaa resursseja vähentämällä.

Työelämän pitää olla reilua.

Samanaikaisesti juristien ammatti-identiteetti on pirstoutumassa.

– Lakimiehiltä edellytetään juridiikan yleistutkinnon päälle paljon erityisalojen osaamista sekä kielitaitoa ja talouselämän lainalaisuuksien, neuvottelutekniikan ja monen muunkin asian tuntemusta, Linna pohtii.

Oman ammatti-identiteetin tunnistaminen ja suojaaminen on entistäkin tärkeämpää.

– Ja vastaavasti kentällä toimii ammattiryhmiä, jotka tuntevat juridiikan tiettyjä osa-alueita, kuten vaikka ympäristöoikeutta, mutta joilta puuttuu laaja-alaisen yleistutkinnon tuoma oikeusjärjestelmän tuntemus. Oman ammatti-identiteetin tunnistaminen ja suojaaminen on siksi entistäkin tärkeämpää.

Jaksaminen tärkeydessä ensimmäinen

Työelämän laatu ja työssä jaksaminen ovat nousseet viime vuosien jäsenkyselyissä kentän suurimmaksi huoleksi ja tärkeämmäksi kuin perinteiset palkka-asiat.

Esimerkiksi syyskuinen Tauon paikka -webinaari herätti sekin vilkkaan ja avoimen keskustelun työtahdin aiheuttamasta vakavasta työuupumuksesta ja ahdistuneisuudesta sekä siitä, kuinka vaikeaa juristin on sanoa ei tehdessään tärkeänä pitämäänsä työtä.

– Myös etätöissä vauhti on kova. Keskustelualustoilla pohditaan, onko roskapussin vieminen lepoaikaa ja pitääkö tauot merkitä etukäteen kalenteriin, että ne muistaisi pitää. Liiallinen työmäärä on rakenteellinen ongelma, johon ei löydy mitään Niksi-Pirkka-ratkaisuja, vaan johon liiton pitää pyrkiä vaikuttamaan kokonaisuutena, Linna sanoo.

Liiallinen työmäärä on rakenteellinen ongelma, johon liiton pitää pyrkiä vaikuttamaan kokonaisuutena.

Liiton uusi tunnuslause ”Oikeudenmukaisen Suomen rakentajat” muistuttaa oikeudenmukaisuuden ohella siitä, että rakentajistakin tulee pitää huolta. Suorituspaineet kohdistuvat nykyisin myös opiskelijoihin.

– Yliopiston opettajana näen, miten tenttivaatimukset on ylimitoitettu opintopisteisiin nähden ja miten opiskelijoilla teetetään liikaa työtä käytettävissä olevaan aikaan nähden. Opiskelijoiden paineita lisää kilpailu graduryhmä- ja auskultointipaikoista sekä tarve arvosanojen jatkuvaan korottamiseen, Linna kuvaa.

Suorituspaineet kohdistuvat nykyisin myös opiskelijoihin.

– Osa lisävaatimuksista tulee työelämästä, mutta myös korkeakoulut voisivat tehdä asialle enemmän. Liitto on jo pitkään taistellut auskultointipaikkojen lisäämiseksi, sillä mielestämme jokaisen pitäisi päästä harjoittelemaan ennen työelämään siirtymistä.

Sisältöä strategiaan suurista saleista ja pienryhmistä

Lakimiesliiton viestintäjohtaja Janne Laukkanen kertoo, että strategiaa alettiin työstää syksyllä 2019, minkä jälkeen sitä on käsitelty valtuuskunnan kokouksissa ja pienryhmissä useita kertoja.

Liitto on halunnut kannustaa myös jäseniään keskustelemaan, ottamaan kantaa ja luomaan yhteistä tulevaisuuden näkymää. Sen vuoksi valtuuskunnan piirissä nousseita ajatuksia testattiin syksyllä 2020 jäsenkyselyssä, johon vastasi 2 700 liiton jäsentä.

Lakimiesliiton syksyllä tekemään kyselyyn vastasi 2 700 jäsentä.

Lisäksi jäsenkunnasta poimittiin satunnaisotannalla muutamia kymmeniä henkilöitä keskustelutilaisuuksiin, joihin osallistui myös luottamushenkilöitä ja liiton toimiston ihmisiä. Tilaisuuksia moderoi ulkopuolinen konsulttitoimisto Ellun Kanat.

– Valtuuskunnan marraskuun kokoukseen päätyi siten jo pitkälle valmisteltu luonnos, jonka painotukset oli työstetty pitkässä yhteisessä prosessissa valtuuskunnan ja jäsenistön kanssa.

Miksi strategia?

Strategioiden yleinen ongelma on, että niissä luetellaan kaikki mahdollinen, mitä organisaation halutaan tekevän. Tällöin strategia ei aidosti ohjaa toimintaa. Hyvässä strategiassa nostetaan sen sijaan esiin tärkeimmät painotukset ja selvät tavoitteet rajatulle ajanjaksolle, Laukkanen sanoo.

– Meillä on iso jäsenkunta, joka toimii laajasti eri tehtävissä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Heitä kaikkia on palveltava, ja samaan aikaan on osattava tehdä painotuksia asioihin, jotka ovat juuri nyt tärkeitä.

Laukkasen mukaan strategiaan nostetut kolme painotusta nousivat vahvasti esiin koko jäsenkunnalta kerätyssä palautteessa ja valtuuskunnassa käydyissä keskusteluissa.

Juristit rakentavat Suomessa maailman toimivinta oikeusvaltiota.

– Liitto lisää jäsentuntemustaan eri kohderyhmistä ja nostaa esiin työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja, Laukkanen lupaa.

– Haluamme myös korostaa, että juristit rakentavat Suomessa maailman toimivinta oikeusvaltiota. Tämän tavoitteen kautta haluamme samalla vahvistaa jäsenten yhteisöllisyyttä tilanteessa, jossa toimenkuvat jatkavat moninaistumistaan.

Aktiivinen ja sujuva prosessi

Jäsenkunnan ja valtuuskunnan aktiivisuus prosessin aikana oli Laukkaselle iloinen yllätys. Jäsenistö ja luottamushenkilöt eivät todellakaan tyytyneet kumileimasimen osaan.

– Järjestötoiminnassa strategian linjaaminen ottaa aikansa. Se on osa prosessia, jotta saadaa kasaan riittävän kattavasti näkemyksiä. Kuultavia tahoja on paljon ja luottamuselimet kokoontuvat harvakseltaan, Laukkanen muistuttaa.

– Keskustelussa nousseita painotuksia on jo tänä vuonna sovellettu liiton toiminnassa ja ensi vuoden kaavailuissa, sillä jäsenkunta ja luottamushenkilöt ovat niiden takana. Ne eivät ole pienen porukan kuplassa syntyneitä ajatuksia.

Liiton painotukset eivät ole pienen porukan kuplassa syntyneitä ajatuksia.

Ulkopuolinen konsulttitoimisto on toiminut prosessissa ammattitaitoisena kätilönä, joka on sparrannut prosessia sen eri vaiheissa.

– Ulkopuolinen osaa haastaa meidät osallistamisen tavoissa ja myös ajattelussa esittämällä vaikeita kysymyksiä. Ja vaikka organisaatioiden prosessit ovat ainutlaatuisia, niillä on myös paljon yhtäläisyyksiä. Me emme ole ainut ammattijärjestö, joka pohtii näitä teemoja.

Strategia näkyy paljossa mutta viiveellä

– Strategia näkyy mahdollisimman monella tasolla. Haluamme vaikuttaa lainsäädäntöön, työelämän rakenteisiin ja koulutuspolitiikkaan – niin että lakimiehen työ säilyisi houkuttelevana ja hienona ammattina, jossa toimisi hyvinvoivia ihmisiä, Tuula Linna linjaa.

Haluamme, että lakimiehen työ säilyisi houkuttelevana ja hienona ammattina, jossa toimisi hyvinvoivia ihmisiä.

– Strategiasta johdetut toimenpiteet vaikuttavat arkiseen elämäämme kuitenkin aikaviiveellä eivätkä aina kovin kouriintuntuvasti. Toivoisin, että jäsenet silti muistaisivat liiton työpanoksen esimerkiksi tasa-arvon edistämiseksi, koulutusmäärien kurissa pitämiseksi ja ammattinimikkeen suojaamiseksi. Sen päälle tulevat toki sitten työskentely neuvottelupöydissä sekä jäsenedut ja muut konkreettisemmat asiat.

Toivoisin, että jäsenet muistaisivat liiton työpanoksen esimerkiksi tasa-arvon edistämiseksi, koulutusmäärien kurissa pitämiseksi ja ammattinimikkeen suojaamiseksi.

Linna muistuttaa myös valtuuskunnan merkityksestä. Se on liiton ylin päättävä elin, joka tekee linjaukset hallitukselle toimeen pantavaksi.

– Valtuuskunta on järjestödemokratian ydin. Sinne valitut henkilöt edustavat eri jäsenryhmiä ja tuovat heidän viestinsä kentältä liiton tietoon. Valtuuskunnan työ ei myöskään ole pelkkää budjettia ja vastuuvapauden myöntämistä, vaan siellä tehdään tulevaisuutta linjaavia isoja päätöksiä. Valtuuskunnan vaaleihin osallistuminen ja niissä äänestäminen on sen vuoksi hirveän tärkeää.

Lakimiesliiton strategiassa on kolme painopistealuetta

Lakimiesliiton valtuuskunnan hyväksymässä strategiassa vuosille 2021–2025 edellytetään liitolta sen perustehtävien ohella erityisiä panostuksia kolmeen osa-alueeseen:

  1. Parempi jäsenymmärrys: Liitto ratkoo datalähtöisesti jäsenryhmiensä haasteita. Liitto kehittää tutkimustoimintaansa ja datapohjaista jäsenymmärrystään tarjotakseen entistä paremmin kohdennettuja etuja ja palveluja.
  2. Parempi työelämä: Tasapainoinen työelämä kuuluu myös juristeille! Jäsenten hyvinvointia ja onnellisuutta lisäävät teemat nostetaan toiminnan ytimeen. Liitto edistää lakimiesten työ- ja perhe- elämän sekä vapaa-ajan tasapainoa.
  3. Parempi oikeusvaltio: Liitto rakentaa jäsentensä kanssa maailman toimivinta oikeusvaltiota. Samalla liitto haluaa jäsenineen olla oikeusvaltion näkemysjohtaja ja paras asiantuntija.

Lue lisää Lakimiesliiton strategiasta.