Lakimiesliitosta edunvalvontaa ja palveluja myös yrittäjäjäsenille

Lakimiesliiton jäsenistä noin 700 on yrittäjiä. Valtaosalla heistä on joko asianajo- tai lakiasiaintoimisto. Pääsääntöisesti liiton jäsenyrittäjät ovat joko yksinyrittäjiä tai työllistävät itsensä lisäksi vain muutaman työntekijän.

Liitto kartoitti yrittäjäjäsentensä profiilia 10 vuotta sitten. Tuolloin tyypillinen yrittäjä oli yli 50-vuotias mies, joka oli siirtynyt yrittäjäksi vapaaehtoisesti palkansaajan roolista. Lakimiesliiton yksityissektorista vastaavan edun­valvontayksikön johtaja Taru Turunen uskoo, että kymmenessä vuodessa yrittäjäprofiili on muuttunut, yhä useampi yrittäjä on nainen ja keski-ikäkin vaikuttaisi laskeneen.

Kymmenen vuotta sitten kartoitettiin myös yrittäjäjäsenten toiveita, joiden Taru Turunen uskoo pysyneen valtaosin samankaltaisina.

– Silloin liitolta toivottiin lähinnä kahta asiaa: yrittäjien sosiaaliturvan parantamista sekä erilaisten koulutustilaisuuksien järjestämistä. Olemmekin pyrkineet huolehtimaan näiden jäsentemme edunvalvonnasta. Liiton yrittäjäjäsenille on myös neuvoteltu edullinen varallisuusvakuutus sekä yrityksen sairauskuluvakuutus. Lisäksi olemme pitäneet erilaisia koulutustilaisuuksia yhdessä Akavan sekä muiden akavalaisten liittojen kanssa.

Proviisiopalkkauksesta toimitilaratkaisuihin

Liiton organisaatiossa yrittäjäjäsenet kuuluvat yksityissektorin valiokunnan toimialaan.

– Vuosien aikana on aina silloin tällöin noussut esiin kysymys siitä, pitäisikö yrittäjäjäsenillä olla oma toimielimensä. Olemme selvittäneet kysymystä pari kertaa, ja molemmilla kerroilla on päädytty siihen, että järkevin ratkaisu on yksi yhteinen toimielin, jossa yksityissektorin asioita käsitellään yhdessä.

Turunen kertoo, että yksityissektorin valiokunnassa yrittäjä- ja palkansaajajäsenet ovat kyenneet hyvään yhteistyöhön: kertaakaan ei ole tarvinnut turvautua äänestyspäätöksiin, vaan aina on pystytty keskustelemalla saamaan yksimielinen ratkaisu aikaan.

Yksityissektorin valiokunnan sisällä on kuitenkin oma yrittäjätyöryhmä, jonka tehtävälistalla on kolme ajankohtaista asiaa.

– Meiltä on lähiaikoina tulossa provisiopalkkaukseen liittyvää ohjeistusta ja järjestämme syyskuun puolivälissä jäsentilaisuuden, jossa avaamme tätä aihetta, Turunen listaa.

Tämän lisäksi yrittäjätyöryhmä kartoittaa, miten liitto voisi tukea aloittelevien yrittäjien toimitilaratkaisuja.

– Olemme siinä yhteydessä keskustelleet, pitäisikö meidän perustaa tätä varten oma osuuskunta, mutta se on lainsäädännöllisesti ongelmallinen vaihtoehto. Lisäksi eteen voi tulla erilaisia kilpailutekijöitä ja intressiristiriitoja, jos saman katon alla on monta asianajo- ja lakiasiaintoimistoa.

Kolmantena asiana yrittäjäryhmä pohtii myös liiton kärkihankkeena olevan digitalisaation huomioimista lakimiehen töissä.

– Tarkoituksena on järjestää syksyllä koulutussarja siitä, miten siirrytään sähköiseen toimistoon. Teemana on ”100 asiaa, joita et ole uskaltanut kysyä” eli opetamme kädestä pitäen, miten lakiasiaintoimisto voi tehdä digitalisaatioon liittyviä asioita ja mitä se tulevaisuudessa tarkoittaa.

Kokeakoulutettujen liittoyhteistyötä yrittäjien hyväksi

Vajaat kaksi vuotta sitten Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset eli diplomi-insinöörit ja arkkitehdit, Suomen Ekonomit sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut perustivat yhdessä Akateemiset yrittäjät -yhdistyksen (AKY).

– Sen tavoitteena on huolehtia jäsenliittojen yrittäjä-ammattiharjoittajien edunvalvonnasta ja tarjota heille palveluja.

Vuoden 2016 alussa AKY liittyi Suomen Yrittäjien toimialajärjestöksi.

– Tämän ansiosta voimme tarjota yrittäjäjäsenillemme Suomen Yrittäjien palvelupaketteja edullisesti: laaja palvelupaketti, jossa on infoa, koulutusta ja neuvontapalvelua maksaa meidän kauttamme 65 euroa vuodessa ja suppeampi, lähinnä infoa sisältävä paketti maksaa 36 euroa vuodessa.

Voimme tarjota yrittäjäjäsenillemme Suomen Yrittäjien palvelupaketteja edullisesti.

Kesäkuussa AKY järjesti Helsingissä Ilo irti yrittäjyydestä -tilaisuuden, ja syksyllä ohjelmassa on yhteinen Enterprise 2017 -tapahtuma Lahdessa.

AKYn lisäksi Akavalla on oma Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontajärjestö, joka käyttää nykyisin nimeä Entre. Entre tekee hyvin tiivistä yhteistyötä Akavan keskustoimiston kanssa.

– AKYn järjestöt ovat järjestäytyneet Entreen ja valtaosa Entren järjestöistä on puolestaan liittynyt AKYyn.

Akavassa on myös erillinen elinkeinopoliittinen toimikunta, jonka alla toimii ammatinharjoittajien ja yrittäjien ryhmä. Sen tehtävänä on huolehtia edustamansa ryhmän edunvalvonnasta ja osaamisen kehittämisestä.

– Lakimiesliitolla on edustajansa kaikissa näissä elimissä. AKYn hallituksessa varsinaisena jäsenenä on yrittäjä Kai Lindell ja minä toimin siellä varajäsenenä. Entren hallitukseen minut valittiin keväällä varsinaiseksi jäseneksi, eli meillä on vaikutuskanavia hyvinkin moneen suuntaan, Taru Turunen kertoo.

Lakimiesliitto jakaa yrittäjyyspalkinnon Lakimiespäivässä

Tärkeänä osana Lakimiesliiton yrittäjätoimintaa on yrittäjyyspalkinto, joka jaetaan lokakuisen Lakimiespäivän yhteydessä jo yhdeksättä kertaa.

– Ajatuksena on palkita työtä, jota tehdään lakimiesyrittäjyyden tai ylipäätään yrittäjyyden hyväksi. Palkinnonsaajan ei siis tarvitse olla juridiikan kanssa tekemisissä.

Tämän lisäksi Lakimiesliitto tarjoaa kotisivuillaan erilaista ammatinharjoittajille ja yrittäjille suunnattua materiaalia.

– Sieltä löytyy esimerkiksi Tuulikki Holopaisen toimittama Yrityksen perustamisopas, jossa on yli 300 sivua käytännönläheisiä ohjeita aloittelevalle yrittäjälle.

Ketä sitten yrittäjyys kiinnostaa?

Taru Turusen mukaan varsinkin nuoret oikeustieteen opiskelijat ovat hyvin kiinnostuneita yrittäjyydestä ja oman asianajo- tai lakiasiaintoimiston perustamisesta.

– Suurin ongelma on varmasti se, mistä aloitteleva juristi saa asiakkaat, koska kilpailu alalla on kovaa.

Suurin ongelma on se, mistä aloitteleva juristi saa asiakkaat, koska kilpailu alalla on kovaa.

Turunen suositteleekin, että opiskelijat hyödyntäisivät nykyistä enemmän yliopistojen ja Aalto-yliopiston järjestämiä yrittäjäkursseja, joissa annetaan eväitä yrittäjyyteen

– Oikeustieteen normaalitutkintoonhan ei sellaisenaan sisälly yrittäjyyskoulutusta.

Turunen muistuttaa myös, että uusien yrittäjien pitäisi huomioida, robottien ja digitalisaation vaikutus tulevaisuuden yrittämiseen.

– Uskon, että robotit ryhtyvät tekemään lakimiesalalla yksinkertaisia perusasioita, kuten testamentteja ja perunkirjoja. Sen sijaan ydinsubstanssiasiat ja sellaiset asiat, joissa tarvitaan inhimillistä vuorovaikutusta jäävät jatkossakin ihmisten tehtäväksi. En usko, että lakimieheys on kuoleva ammatti, mutta työn sisältö ja yrittäjyys tulevat varmasti muuttumaan.

Lue myös yrittäjä Kaj Lindellin haastattelu. Lindell toimii Lakimiesliiton edustajana Akateemiset yrittäjät -yhdistyksen hallituksessa.