Lakimiesliiton jäsenien palkka­kehitys oikeaan suuntaan

Kaikkien vastaajien ­kokonaisansioiden keskiarvo ilman tulospalkkioita oli 6 012 €/kk. Luku nousi 1,9 prosenttia vuoden 2015 tutkimuksesta. Kokonaisansioiden mediaani ilman tulospalkkioita nousi 1,5 prosenttia ja oli 5 582 €/kk.

– Kehitys on nyt ollut oikeansuuntaista. Palkkakehityslukumme kertovat toivottavasti osaltaan myös siitä, että talous on elpymässä, Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander sanoo.

Kehitys oli positiivista sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla kokonaisansioiden keskiarvo ilman tulospalkkioita oli 6 490 €/kk (+1,8 %) ja julkisella sektorilla ­5 534  €/kk (+1,4 %). Kokonais­ansioiden mediaanit ilman tulospalkkioita nousivat (yksityinen 5 900 €/kk / +1,7 %, julkinen 5 402 €/kk / +0,4 %).

Tulospalkkioissa tehtiin iso harppaus ylöspäin. Tämä näkyi lähinnä yksityisellä sektorilla, jossa keski­määräinen tulospalkkio 571 €/kk oli peräti 19,0 prosenttia vuoden takaista korkeampi. Teollisuudessa, tilintarkastus­yhteisöissä ja vakuutusalalla työskentelevistä vastaajista yli 70 prosenttia oli tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkioiden määrissä oli suurta hajontaa.

Jore Tilander on tutkimustulosten perusteella melko tyytyväinen lakimiesliittolaisen edunvalvontatyön tuloksiin.

– Pärjäämme kaikkien ammattikuntien palkkavertailussa hyvin. Lääkärit ovat akateemisten ammattikuntien palkkajohtajia, mutta tulemme kakkosena ennen ekonomeja ja diplomi-insinöörejä. Näin on siitä huolimatta, että meidän jäsenistöstämme huomattavasti suurempi osa työskentelee julkisella sektorilla, jolla työnantajat maksavat keskimäärin yksityisen sektorin vastaavia tehtäviä pienempiä palkkoja.

Kaikista vastaajista 52 prosenttia arvioi kuukausiansioidensa nousseen lokakuusta 2015 lokakuuhun 2016. Julkisella sektorilla yleisin muutoksen syy oli yleiskorotus, yksityisellä sektorilla henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä korotus. Ansioidensa arvioi pysyneen ennallaan 38 prosenttia ja laskeneen 4 prosenttia vastaajista.

Työpaikkojen tilanteen ­yleinen vakaus hyvällä tasolla

Lakimiesliitto kysyi palkka- ja työmarkkinatutkimuksessa myös, miten vakaaksi vastaajat lähitulevaisuudessa kokevat toisaalta työpaikkansa tilanteen ja toisaalta oman tilanteensa työpaikalla. Työpaikkansa tilanteen koki vakaaksi tai melko vakaaksi 84 prosenttia vastaajista (79 % vuonna 2015). Oman tilanteensa juristit arvioivat edelleen työpaikan tilannetta vakaammaksi, sillä 90 prosenttia vastaajista katsoi oman tilanteensa vakaaksi tai melko vakaaksi (89 % vuonna 2015). Molemmat luvut ovat tulleet ylöspäin vuoden takaisista. Suuria eroja ei julkisen ja yksityisen sektorin vastaajien välillä ollut.

Kuten vuosi sitten, tänäkin vuonna yliopistojen irtisanomiset näkyivät heikompina tuloksina työpaikan ja oman tilanteen vakautta koskevissa kysymyksissä. Kehitys oli kuitenkin selkeäs­ti positiivista, sillä vakaaksi tai melko vakaaksi työpaikan tilanteen koki 70 prosenttia yliopistoissa työskentelevistä vastaajista, kun vuosi sitten vastaava lukema oli todella alhainen, vain 34 prosenttia. Oman tilanteensa melko vakaaksi tai vakaaksi arvioi 73 prosenttia yliopistoissa työskentelevistä vastaajista.

– Pyrimme omalta osaltamme vaikuttamaan siihen, että tilanne yliopistoissa paranee tulevina vuosina, Jore Tilander sanoo.

Työmäärät edelleen ­melko suuria

Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka monta tuntia vastaaja työskentelee viikossa. Kaikkien vastaajien keskiarvo oli 41,4 tuntia ja mediaani 40 tuntia. Yksityisellä sektorilla keskiarvo oli 42,5 (mediaani 42) ja julkisella sektorilla 40,2 (mediaani 40) tuntia viikossa. Korkeimmat työmäärät olivat asianajosektorilla, jolla sekä keskiarvo että mediaani oli 45 tuntia viikossa. Kaikista vastaajista 15 prosenttia piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena ja 49 prosenttia ajoittain liian suurena. Suuria muutoksia vuoden takaiseen ei ollut.

– Yleensä juristien työtehtäviin liittyy paljon vastuuta ja on odotettavissakin, että ajoittain työmäärä saattaa kasvaa stressitasoltaan liiankin suureksi. Olennaista on, että kuormittavat jaksot eivät saa kestää pitkään, ja työn­tekijällä tulee olla mahdollisuus palautua rankoista jaksoista työnantajan kanssa sovittavilla järjestelyillä, Jore Tilander sanoo.

– Jos työmäärä on jatkuvasti liian suuri, on suurena vaarana, että työntekijä ennen pitkää uupuu. Tämä ei ole kenenkään, ei työntekijän eikä työnantajan etujen mukaista. Näissä tilanteissa laadukas esimiestyö nousee arvossa. On huonoa johtamista, jos työntekijöiden lamppu palaa jatkuvasti punaisella, Tilander jatkaa.

 

Nuorista suurin osa määrä­aikaisia julkisella sektorilla

Määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrässä näkyy edelleen suuri ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Julkisella sektorilla erityisesti nuoret työskentelevät voittopuolisesti määräaikaisissa työ- ja virkasuhteissa. Alle 30-vuotiaista julkisella sektorilla työskentelevistä vastaajista peräti 78 prosenttia kertoi olevansa määrä­aikaisessa työ- tai virka­suhteessa, yksityisellä sektorilla vastaava luku on vain 15 prosenttia. Julkisen sektorin luku oli myös noussut kahden edellisen tutkimuksen luvuista selvästi. Vuoden 2015 tutkimuksessa 70 prosenttia alle 30-vuotiaista julkisella sektorilla työskentelevistä vastaajista ilmoitti olevansa määrä­aikaisessa työ- tai virkasuhteessa, vuoden 2014 tutkimuksessa vastaava luku oli 63 prosenttia.

– Tämä on kehityskulku, johon meidän tulee kiinnittää huomiota. Meidän täytyy keskustella ja selvittää yhdessä julkisen sektorin työnantajien kanssa, mitä tämän kehityksen taustalla on ja miten pystymme asiaan vaikuttamaan. En pidä suotavana kehitystä, jonka jatkuessa lähes kaikki julkiselle sektorille uransa alkuvaiheessa työllistyvät juristit joutuvat työskentelemään määräaikaisina, jotkut hyvinkin pitkään, Jore Tilander painottaa.

Lakimiesliiton palkka- ja työmarkkina­tutkimuksen koko tilastopaketti löytyy www.lakimiesliitto.fi:n jäsensivuilta alaotsikoiden Edunvalvonta ja Palkkaus alta. Lue lisää Lakimiesliiton palkka- ja työmarkkinatutkimuksen tuloksista myös Lakimiesuutiset 3/2017:sta ja ­Lakimiesuutiset.fi:stä.