Lakimiesliiton ja Asianajaja­liiton luotsit luottavat oikeusvaltioon

Apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä (oik.) työskentelee Sisä-Suomen poliisilaitoksella. Asianajaja Jarkko Ruohola on turkulaisen Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n toimitusjohtaja. Järjestöjensä puheenjohtajakokemusta on molemmille kertynyt parin vuoden ajalta.

Puheenjohtajat sopivat hyvin saman pöydän ääreen: Suomen Lakimiesliitto ry:n Antero Rytkölä ja Suomen Asianajajaliiton Jarkko Ruohola ovat monesta asiasta tismalleen samaa mieltä. Järjestöjensä luotseina he ovat toimineet parisen vuotta.

− Meillä ei ole ristiriitaa: missiommekin voisi vaihtaa keskenään, lausahtaa Ruohola.

Missiommekin voisi vaihtaa keskenään.

Rytkölän mukaan Lakimiesliiton missioon, Oikeus ja kohtuus, sisältyy paljon.

− Lakimiesliitto puolustaa ja kehittää toimivaa oikeusjärjestelmää ja juristien roolia oikeudellisina asiantuntijoina sekä oikeuden ja kohtuuden toteutumista koko yhteiskunnassa.

Ruohola toteaa asianajajakunnan olemassaolon tarkoituksena eli missiona olevan se, että asianajaja turvaa oikeusvaltion.

Oikeudenkäytön ytimenä on perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus.

Riippumaton asianajajakunta

Juristijärjestön yhteiskunnalliset roolit eroavat toisistaan. Lakimiesliitto on edunvalvonta- ja palvelujärjestö ja Asianajajaliitto julkisoikeudellinen yhteisö, jonka lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa.

− On välttämätöntä, että sääntely ja valvonta ovat ammattikunnan omissa käsissä. Alan eettiset tapaohjeet määrittävät, mitä asianajajalta edellytetään, kertoo Ruohola.

On välttämätöntä, että sääntely ja valvonta ovat ammattikunnan omissa käsissä.

Asianajajaliiton yhteydessä toimii sekä riippumaton valvontalautakunta että riippumaton valvontayksikkö, jotka valvovat asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa. Näin oikeudellisten palveluiden laatu säilyy.

− Valvonnan avulla turvaamme asianajajien asiakkaiden perus- ja ihmisoikeudet sekä riippumattoman oikeudenkäynnin.

Ruoholan mukaan asiakas, vastapuoli tai kuka tahansa voi kannella toiminnasta, jonka katsoo olevan hyvän asianajajatavan vastaista.

Moitittavasta menettelystä on aina seuraamuksia, jopa liitosta erottaminen, jolloin juristi ei enää voi toimia asianajajana.

Lakimiesliittoon vuorovaikutteinen ammattiliitto

Lakimiesliitto on ay-etujärjestö ja ammattiliitto, jonka jäsenyys on vapaaehtoista. Edunvalvonta on tärkeää: Rytkölän mukaan on kaikkien etu, että oikeusjärjestelmä on toimiva ja että juristien työllä on oikea hinta.

− Toiminnan kärkinä ovat työelämän kehittäminen, oikeuspolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikuttaminen, juristien osaamisen kartuttaminen, jäsenpalveluiden tuottaminen ja lakimiesidentiteetin tukeminen. Jälkimmäisestä rakentuu oikeusvaltiossa ja työelämässä tarvittava ammatillinen perusta.

Järjestö edustaa koko juristikuntaa, joten Rytkölän mukaan olisi hyvä, että myös asianajajien ääni kuuluisi. Palveluista on hyötyä niin asiantuntijoina ja esimiehinä kuin yrittäjinäkin toimiville.

Liitto on muun muassa toiseksi suurin mentoroinnin järjestäjä Suomessa.

− Tuotamme runsaasti eri juristirooleissa tarvittavia koulutuksia ja palveluita. Tapahtumat ovat pääosin maksuttomia, joten jäsenmaksulle saa vastinetta. Osaamisen kehittämisen ohella pääsee vuorovaikutukseen kollegoiden kanssa ja vahvistamaan lakimiesidentiteettiään. Liitto on muun muassa toiseksi suurin mentoroinnin järjestäjä Suomessa, kertoo Rytkölä.

Myös Ruohola on vuosien varrella kokenut Suomen Lakimiesliiton jäsenyyden hyödylliseksi ja suosittelee sitä muillekin asianajajille.

Sekä Suomen Asianajajaliitto että Suomen Lakimiesliitto osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Järjestöissä halutaan korostaa etenkin lainopillisen osaamisen merkitystä.

Uusia taitoja työelämään

Liitot osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Järjestöissä halutaan korostaa etenkin lainopillisen osaamisen merkitystä.

− Luotamme siihen, että yhteiskuntaa hallitaan lainsäädännöllä myös tulevaisuudessa, kiteyttää Rytkölä.

Yhteiskuntaa hallitaan lainsäädännöllä myös tulevaisuudessa.

Julkisuudessa nostetaan esiin myös kehittämistarpeita. Vaikka suomalaisjuristit tekevät hyvää työtä, rakenteita voisi rukata parempaan suuntaan.

Rytkölä peräänkuuluttaa riittäviä resursseja, ajantasaista koulutusta ja reagointikykyistä oikeudenhoitoa muuttuvassa yhteiskunnassa.

− Koulutusta tulisi kehittää, vaikka nytkään ei toimita huonosti. Jääkiekkovalmentajan termein: ”lite bättre” olisi tarpeen. Esimerkiksi tärkeää johtamistaitoa ei opeteta nykykoulutuksessa, vaikka osa juristeista toimii henkilöjohtamistehtävissä.

Ruoholan mukaan oikeustieteellinen koulutus ei kaikilta osin vastaa tulevaisuuden työelämän vaatimuksia.

Myös juristi tarvitsee ihmissuhde-, myynti- ja markkinointi- sekä verkostotaitoja.

Suomi on maailman kolmanneksi paras oikeusvaltio.

Oikeudenkäynnit lyhemmiksi

Kansainvälisesti oikeudelliset asiat ovat meillä hyvin. Rule of Law Indexin mukaan Suomi on maailman kolmanneksi paras oikeusvaltio. Koko neljän kärki löytyy Pohjoismaista.

Ruoholan mukaan Suomen suurin ongelma on oikeudenkäyntien kesto.

− Esimerkiksi rikoksissa kaari esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn kestää liian kauan. Tarvitsemme enemmän poliiseja, syyttäjiä ja tuomareita, jotta ratkaisut saataisiin nopeammin.

Suomen oikeusvaltion suurin ongelma on oikeudenkäyntien kesto.

Julkinen oikeusapu on globaaleilla mittareilla Suomessa hyvällä tolalla, mutta sitä olisi kuitenkin kehitettävä kansallisesti.

Rytkölä toteaa maksutonta oikeusapua tarvittavan muuallakin kuin tuomioistuimissa. Valtion tulisi korvata myös muuta oikeudellista apua.

Puheenjohtajien mukaan sovittelua pitäisi lisätä ja laajentaa, tuomioistuinten ulkopuolellakin.

− Sovittelu on taitolaji: juridiikan lisäksi tarvitaan vuorovaikutusta. Sovittelutaitoja olisi hyvä pystyä kartuttamaan jo opiskeluaikoina.

Digitalisaatio helpottaisi työtä

Ruohola ei ole huolissaan asianajajien pärjäämisestä. Tosin hän pelkää asianajajien hakeutuvan hoitamaan vain itse maksavien asiakkaiden toimeksiantoja, sillä julkisen puolen palkkiosummat laahaavat jälkijunassa. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden asioita hoidetaan kiintein palkkioin, mikä ei vastaa työmäärää.

− Jos meille tulisi uusi turvapaikkavyöry, en tiedä, riittäisikö ihmisiä enää sitä hoitamaan.

Käräjäoikeusverkoston supistaminen on tuonut säästöjä, joiden Ruohola toivoo ohjautuvan resursseihin. Virkoja tulisi täyttää eikä lakkauttaa.

− Todennäköisesti seurauksia näkyy niillä paikkakunnilla, joissa käräjät loppuvat. Kun paikalliset asianajajat jäävät eläkkeelle, asianajopalvelutkin loppuvat.

Rytkölällä on konkreettinen esimerkki kotiseudultaan Ikaalisista: aikaisemmin kaupungissa oli kolme asianajotoimistoa, käräjäoikeuden lakkauttamisen jälkeen ei yhtäkään.

Ruohola pitää tietotekniikkaa yhtenä ratkaisuna: käräjäoikeudessa pitäisi olla mahdollista asioida etäyhteyksin.

Digitalisaatioon liittyy myös oikeusministeriön aineistopankkihanke Aipa, joka tähtää paperittomaan asiointiin syyttäjänvirastojen, tuomioistuinten ja asianajajien välillä.

Aipa on viivästynyt vuosia, joten Ruoholan mukaan seuraavaa digiaskelta, tekoälyä, ei vielä osata hyödyntää eikä edes ymmärtää.

Tekoäly vapauttaisi juristien, poliisien, syyttäjien ja tuomareiden resursseja tuottavampaan työhön.

Seuraavaa digiaskelta, tekoälyä, ei vielä osata hyödyntää eikä edes ymmärtää.

Vaikuttavaa keskustelua

Pinnalla olevista oikeuspoliittisista tavoitteista Rytkölä pitää tärkeänä, että keskituloistenkin pitäisi pystyä käymään oikeutta. Myös Ruoholan mukaan oikeuden on oltava kaikkien saatavilla.

Asianajajaliiton oikeuspoliittiset tavoitteet on kirjattu Oikeusvaltio 2025 -nettisivustolle.

Neljän osa-alueen − ammattina asianajaja, moderni oikeudenhoito, tehokas säädösvalmistelu ja yhdenvertainen oikeusapu − sateenvarjona on oikeusvaltion turvaaminen.

− Julkisen oikeusavun kriteereitä pitäisi päivittää. Esimerkiksi hometaloperheen kustannuksiin vaikuttaa, onko oikeusapua saatavilla. Lisäksi oikeusturvavakuutus täytyisi saada vastaamaan nykyaikaa. Kehittäisivätkö vakuutusyhtiöt tuotettaan vai tarvitaanko lainsäädäntöä avuksi? kysyy Rytkölä.

− Oikeusturvavakuutus on nyt kuin palovakuutus, joka on voimassa vain vesisateella ja koskee vain autotallia, kuvailee Ruohola. − Nykyiset oikeusturvavakuutukset ovat halpoja ja huonoja, eikä niillä pysty varautumaan isoon riskiin.

Rytkölä toivoisi, että oikeuspoliittiset teemat nousisivat yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön myös ensi vuoden vaalikentillä.

− Näin ne voitaisiin saada myös tulevaan hallitusohjelmaan.