Lakimies Jenny Rontu on uuden aikakauden Ally McBeal

– Sosiaalipsykologian opinnoista on hyötyä juristin työssä, varsinkin ihmisiä kohdatessa sekä ihmisten käyttäytymismallien ja motiivien ymmärtämisessä, Jenny Rontu kuvailee.

Yliopiston kurssilla saatu idea, toinen sija Vuosisadan Rakentajat -kilpailussa ja puoli miljoonaa euroa. Siinä lyhyesti lähtökohdat, joista juristi ja sosiaalipsykologi Jenny Rontu ja hänen kaksi ystäväänsä ovat lähteneet kehittämään Someturvaa.

Erityisesti nuorille suunnatulla palvelulla halutaan madaltaa kynnystä juridisen tiedon saamiseen sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan loukkaamiseen ja vihapuheeseen. Kohtaamastaan loukkauksesta tai hankalasta tilanteesta voi raportoida sovellukseen, joka kertoo tilanteeseen lainsäädännöllisen näkökulman. Jos loukkaus täyttää rikoksen tunnusmerkit, palvelun kautta voi suoraan tehdä sovinnon osapuolten välillä ilman pitkää oikeusprosessia. Vakavammissa rikoksissa palvelun kautta voi olla suoraan yhteydessä poliisiin.

– Se mitä nyt teemme, on oikeastaan täysin uutta. Legal techiä eli oikeus­teknologiaa yksityishenkilöille ei vain ole juuri ollenkaan tarjolla Suomessa, Rontu kertoo.

Turvaa somen viidakkoon

Bird & Birdillä kiinteistöjuridiikkaan ja ympäristöasioihin erikoistunut Rontu on tänä keväänä vapaalla keskittyäkseen täysillä Someturvan juridisen puolen kehittämiseen.

– Someturvan muut perustajat, Minttu Salminen ja Suvi Uski, ovat tehneet tätä täysipäiväisesti viime syksystä saakka. Olemme myös saaneet paljon apua ja tukea kollegoiltani Bird & Birdiltä, mikä on ihan mahtavaa eikä todellakaan mikään itsestäänselvyys, Rontu kiittää.

Someturvan tiimissä Rontu vastaa juuri juridisesta puolesta, ja nyt keväällä on tarkoitus palastella lainsäädännön ja oikeuskäytännön kriteeristöä koneoppimismallia varten.

Palvelu pohjautuu vahvasti teknologiaan, ja sen toiminta perustuu kone­älyyn ja algoritmeihin. Lakipalveluiden taustalle ei siis tarvitse juristiarmeijaa ratkomaan tapauksia, vaan sovellusta varten kehitettävä kone­oppimismalli hoitaa sen automaattisesti.

– Sovellus on vasta kehitteillä; suunnitteluun ja toteutukseen panostetaan alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Vaikka saimme idean jo pari vuotta sitten, aloimme kehittää palvelua toden teolla vasta Vuosisadan Rakentajat -kilpailun myötä.

Someturvan kaltaiselle palvelulle on some-viidakossa todellinen tarve. Ei ihme, että se on otettu niin hyvin vastaan, ja vanhempien ja koulujen lisäksi nuoret ovat itsekin kiinnostuneita.

Tarkoitus on tehdä yhteistyötä niin tubettajien, viranomaisten kuin järjestöjenkin kanssa. Näin nuoret eivät jää yksin siinäkään tapauksessa, että loukkaus ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä.

Valtsikasta oikikseen

Jenny Rontu aloitti akateemisen uransa valtiotieteellisessä, vaikka lapsuuden haaveena olikin aina ollut juristin ammatti.

– Olen niitä tyyppejä, jotka lapsena kirjoittivat ystäväkirjaan tulevaisuuden ammatiksi juristi. Olin varmaan katsonut Ally McBealia ymmärtämättä mistä työssä on oikeasti kysymys, Rontu nauraa.

Lukiossa haaveammatti vaihtui rokki­tähden tai mediapersoonan uraan, minkä vuoksi Rontu päätti hakea opiskelemaan viestintää. Ovet eivät auenneet, mutta välivuonna hän kiinnostui psykologiasta ja tilasto­tieteestä. Hän pääsi lukemaan tilastotiedettä ja valitsi sivuaineekseen sosiaalipsykologian, joka sittemmin vaihtui pääaineeksi.

– Valtsikassa opiskellessani tajusin kuitenkin, että alan työt eivät olleet minun juttuni. Olin aina halunnut oikikseen ja nähnyt itseni juristina, joten päätin lopulta hakea myös sinne. Hain ja pääsin sisään, enkä ole hetkeäkään katunut.

Alan vaihtaminen oli Rontun mukaan ehdottomasti oikea päätös, mutta aiemmat opinnot ovat olleet suuri rikkaus. Oikeustieteessä Rontua viehättää erityisesti ongelman­ratkaisu ja sääntöjen tulkinta, sama mikä viehätti tilastotieteessä matematiikan opiskelussa.

Työ tekee onnelliseksi

Vaikka keväällä Someturva on Rontun ykköstyö eikä vielä voi tietää, mitä se tulevaisuudessa tuo tulleessaan, hän on varma paluustaan asianajomaailmaan.

Aluksi asianajoala ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Nyt se on juuri sitä, mitä Rontu haluaa tehdä.

– Opintojen alkuvaiheessa ajattelin, että asianajoala ei kiinnosta ollenkaan. Sitten päädyin harjoittelijaksi pieneen asianajotoimistoon, jossa työskentelin lopulta kaksi vuotta opintojen ohella. Siellä vahvistui, että haluan ehdottomasti olla asianajomaailmassa töissä.

Rontu aloitti Bird & Birdillä vuonna 2016. Sitä ennen hän ehti työskennellä Aalto-yliopistolla projektityöntekijänä ja associate lakimiehenä pienessä uusiutuvaan energiaan ja rakentamiseen keskittyvässä asianajotoimistossa.

Hän suhtautuu työhönsä kunnian­himolla, ja toiveissa olisi seurata perinteistä asianajomaailman urapolkua. Someturvan ja startup-skenen parissa työskentely on jo opettanut valtavasti uutta, ja sovelluksen kehittäminen tuo uudenlaista osaamista myös työhön asianajajana.

– Rakennan omaa identiteettiäni työn mukaan. Viime aikoina työ on oikeastaan ollut myös harrastukseni, sillä olen tehnyt kahta työtä samanaikaisesti: Brid & Birdillä sekä toisaalta Someturvan parissa. Työ on minulle ihan älyttömän tärkeää, ja nautin siitä mitä teen. Se on todella palkitsevaa.