Kuusi käännekohtaa: Uuden vuosi­tuhannen haasteet

Ajan hengen mukaisesta yksilöllistymisestä kertoi siirtyminen suoriin henkilöjäseniin vuonna 1999. Aiemmin Lakimiesliittoon kuuluttiin sen jäsen­järjestöjen kautta.

Vaikka 90-luvulla julkinen sektori oli Lakimiesliiton selkein edunvalvonnan alue, yksityissektorin merkitys kasvoi jatkuvasti. Viimeistään uudelle vuosituhannelle tultaessa yksityinen sektori nousi tasavahvaksi julkisen kanssa.

Koko liiton toiminnassa vahvistuikin periaate olla monin tavoin juristien yhteiskunnallista asemaa ja ammatillista osaamista tukeva järjestö.

Ammatillisella edunvalvonnalla ei tarkoitettu myöskään yksinomaan palkkaan ja työoloihin liittyviä kysymyksiä, vaan urapalveluita ja esimerkiksi oikeuspoliittista näkyvyyttä.

Esimerkiksi pitkäjänteisestä vaikuttamisesta käy liiton sitkeä työ Tuomio­istuinviraston perustamiseksi.

Esimerkiksi pitkäjänteisestä vaikuttamisesta käy liiton sitkeä työ Tuomio­istuinviraston perustamiseksi. Virastolla oli keskeinen rooli myös liiton vuonna 2010 tekemässä Oikeusturvaohjelmassa, jolla haluttiin vaikuttaa aktiivisesti oikeudenhoidon tehokkuuteen.

Juttusarjassa esitellään Lakimiesliiton historian merkkipaaluja. Lakimiesliiton historiasta julkaistiin tuore teos ”Oikeus ja kohtuus – Lakimiesliitto 1944–2019” Lakimiespäivän yhteydessä 11.10.2019. Lue aiemmat jutut Lakimiesliiton perustamisesta, Suomen Laki -teoksen kustantamisesta, Opiskelijajärjestöjen tulosta liiton jäseniksi, 1970-luvun tapahtumista ja Kasvavan liiketoiminnan ajasta.