Kittilässä haetaan kuntapäättäjien virkavastuun rajoja

Ei arvannut rikos- ja prosessi­oikeuden professori Pekka Viljanen, millaiselle ”keikalle” laittautui ryhtyessään lukemaan Suomen Kuva­lehden pyynnöstä Kittilän kunnan päätöksenteon asiakirjoja. Luku-urakka on kestänyt jo yli kaksi vuotta, ja sen tuloksena syntyy todennäköisesti kuntalain muutos, joka tunnetaan Lex Kittilänä

Toukokuusta 2014 lähtien Viljanen on perehtynyt Kittilän päätöksen­tekoon. Suomen Kuvalehti pyysi tuolloin professoria kommentoimaan kunnan kummalliselta näyttäviä päätöksiä lehtijutussa, joka ilmestyi kesäkuussa 2014 ja oli otsikoitu: ”Kittilän laki” (SK 24/2014). Viljasen lisäksi kyseisessä jutussa Kittilän tapahtumia kommentoi Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Lehtijutun perusteella Kittilän kunnan­hallituksen toimista tehtiin Lapin poliisilaitokselle tutkintapyyntö. 

– Kuvittelin, että jutun ilmestyessä kuntapäättäjät näkevät, miltä heidän päätöksentekonsa näyttää ja he tekevät korjausliikkeen. Mutta mitä vielä, Viljanen hymähtää.

Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, Kittilän päätöksenteon parissa urakoivat keskusrikospoliisi, Lapin poliisilaitos, Oulun syyttäjänvirasto, Lapin syyttäjänvirasto, Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Lisäksi kunnan päätöksenteko on työllistänyt oikeuskanslerinvirastoa ja valta­kunnansyyttäjänvirastoa. 

Viljanen korostaa, että Kittilän päätöksenteossa on kyse rikosepäilyistä. Tuomioita ei ole langetettu eikä syytteitäkään ole vielä nostettu.

– Mutta sellaista kunnallista päätöksentekoa en kuvitellut koskaan näkeväni. Kaikista varoituksista huolimatta päättäjät ovat monesti sivuuttaneet virka­miesten lainmukaisen esittelyn ja vedonneet ratkaisuissaan enemmistön päätökseen. Näitä enemmistön päätöksiä keskusrikospoliisi nyt sitten tutkii.

 

Uniikki tapaus

Pekka Viljanen on tehnyt pitkän uran rikos- ja prosessioikeuden parissa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän väitteli oikeus­tieteen tohtoriksi virkarikoksista vuonna 1984, aloitti rikos- ja prosessi­oikeuden apulaisprofessorina 1986 ja professorina 1998.

Väitöskirjasta on vierähtänyt 32 vuotta. Viljanen sanoo, ettei ole koko uransa aikana törmännyt Kittilän kaltaiseen julkiseen vallankäyttöön. 

On kuntapäättäjien poliisilta pois vetämä tutkintapyyntö kuntakonserniin kuuluvan hissiyhtiön toimitus­johtajan Jouni Palosaaren toiminnasta hissikilpailutuksessa. 

On kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastainen irtisanominen oikeus­oppineiden lukuisista ennakkovaroituksista huolimatta.

On hallintojohtaja Esa Mäkisen epäasiallinen syrjään siirtäminen keskeisistä tehtävistään, vain koska hän noudatti kuntalakia. 

On päättäjien harjoittamaa varjovalmistelua, salattuja asiakirjoja ja kunnanhallituksen hallintotuomio­istuimelle antamia lausuntoja, jotka eivät perustu tosiasioihin. 

Pekka Viljanen on ehtinyt perätä valtiolle puuttumiskeinoja Kittilän tilanteeseen pitkään. Ensimmäisen kerran hän kysyi Lex Kittilän perään syyskuussa 2014. Joulukuussa 2014 kunta-valtio-suhteen keskeiset vaikuttajat ja kuntaväki naurahtelivat vaatimukselle, vaikka marraskuussa KRP oli tiedottanut liittävänsä kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisen osaksi Kittilän päätöksentekoa koskevaa esitutkintaa. Kuntaliitto ja valtiovarainministeriön kuntaosasto havahtuivat vasta helmikuussa 2016, kun Pohjois-Suomen hallinto-oikeus katsoi Anna Mäkelän irtisanomisen lainvastaiseksi ja Suomen Kuvalehti kertoi, että Kittilässä vain neljä kunnanvaltuutettua ei ole epäiltyinä virkarikoksista.

Myös enemmistö oikeusoppineista on vaiennut Kittilän tapahtumista. Tukea professori Viljanen sanoo saaneensa Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorilta Olli Mäenpäältä, joka on joulukuusta 2014 lähtien käynyt Viljasen kanssa keskustelua Lex Kittilästä. Professorit ovat saaneet keskustella julkisuudessa lähinnä keskenään.

 

Kunnallisen itsehallinnon suojissa

Pekka Viljanen kertoo yllättyneensä tapaus Kittilän yhteydessä monista asioista. Eniten kuitenkin tästä:

– En olisi uskonut, kuinka vaikeaa laillisuuden puolustaminen voi olla kunnassa, jota suojelee vahva kunnallinen itsehallinto. Kuntaa koskevien lakien puolustaminen on jätetty lähinnä kahdelle kittiläläiselle päättäjälle, valtuuston puheenjohtajalle Inkeri ­Yritykselle ja kunnanhallituksen jäsenelle Hille ­Kuusistolle.

Viljanen arvelee, että kunnan päätöksentekoon ei osata liittää ajatusta rikosoikeudellisesta virkavastuusta. Jopa kuntalain asiantuntijat ovat olleet hämillään tilanteesta, jossa poliisi on ryhtynyt tutkimaan Kittilän kunnanhallituksen ja -valtuuston päätöksentekoa.

– Ilmeisesti päätöksentekoa tarkastellaan kunnissa lähinnä kunta- ja hallintolakien valossa. Yleinen ajatus­kulku taitaa olla sellainen, että jos joku valittaa, lainvastainen päätös kumotaan hallinto-oikeudessa, eikä siitä ole juridisesti vastuussa kukaan yksittäinen päättäjä, professori arvioi. 

Kittilän päätöksentekoon kohdistuva laaja virkarikostutkinta osoittaa, että virkavastuun noudattamisella on väliä. Jos päättäjät lukuisista varoituksista huolimatta jättävät tarkistamatta päätöksensä lainmukaisuuden, päätöksentekoa saattaa ryhtyä tutkimaan hallintotuomioistuimen lisäksi myös poliisi. 

Professori uskoo, että Kittilän päätöksenteosta tulee ennakkotapaus kuntapäättäjien virkavastuun merkityksestä. 

– Rikoslain 40 luvun mukaan on selvää, että virkarikossäännökset ulottuvat myös luottamushenkilöihin. Nyt testataan, onko se totta myös elävässä elämässä.

 

Puuttumiskeinot valtiolle

Pekka Viljanen ja Olli Mäenpää ovat kommentoineet Kari Prättälän pyynnöstä ehdotusta Lex Kittiläksi jo valmisteluvaiheessa. Vaikka selvitys­menettely on monipolvinen, Viljasen mukaan lakia saatetaan ehtiä soveltaa Kittilässä vielä syksyn aikana.

– Lakiesityksestä löytyy nopeutettu, rajattu menettely, joka koskisi tilanteita, joissa rikosepäilyt ovat jo ilmeisiä.

Tapaus Kittilä opettaa Viljasen mukaan julkisesta vallankäytöstä ainakin sen, että valtiolla tulee olla puuttumiskeinot tilanteessa, jossa kunnan päätöksenteko on suistumassa tai jo suistunut raiteiltaan. Mutta Kittilä opettaa myös oikeusviranomaisten toimintakyvystä ja resursseista. 

Viljanen harmittelee hallintotuomio­istuinten pitkiä käsittelyaikoja. Hän kertoo, että Kittilän hallintojohtajan syrjään siirtämisestä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen viime vuoden syyskuussa, ja samalla on haettu kiireellistä täytäntöönpanokieltoa kunnanhallituksen sekä valtuuston päätöksiin. 

– Tätä päätöstä Kittilässä odotetaan yhä, professori hämmästelee toukokuun alkupuolella haastattelua tehtäessä. 

Kiireisen täytäntöönpanokielto­vaatimuksen käsitteleminen on vaatinut pian kahdeksan kuukautta. ­Hallinto-oikeuden ratkaisuja odoteltaessa kuntapäättäjien enemmistö on ehtinyt tehdä uusia päätöksiä, joita saatetaan ratkoa jälleen hallintotuomioistuimissa – tai joita poliisi voi joutua vielä tutkimaan.

Professori pahoittelee Kittilän päätöksenteolle kertyvää inhimillistä ja taloudellista hintaa. 

– On täysin käsittämätöntä, kuinka pitkään valtakunnan ja Lapin vaikuttajat ovat katsoneet Kittilän tilannetta hiljaa sivusta kunnallisen itsehallinnon suojaan vedoten, vaikka on ollut nähtävissä, että ilman ulkopuolista puuttumista kunnan tilanne ei korjaannu.

Ne harvat, jotka ovat uskaltaneet tapausta kommentoida, ovat joutuneet häirinnän kohteiksi. Pekka Viljanen on kertonut julkisuudessa, että syksyllä 2015 hän sai vakoiluohjelmia sisältäviä haittasähköposteja sähkö­postiosoitteesta, joka liittyi Kittilän tapahtumiin. Viesti ei tullut henkilöltä, jonka nimissä se lähetettiin. 

Vähän myöhemmin syksyllä professorin tietokoneelle yritettiin tunkeutua lukuisia kertoja.   

– Tällainen toiminta kertoo, että Kittilän tapahtumiin on ollut syytäkin puuttua.

Viljanen harmittelee myös motiiveihinsa kohdistettuja epäilyjä. 

– Luullaan, että olen ajamassa jonkun sukulaiseni tai tuttavani asiaa, vaikka tosiasiassa kyse on yksinomaan laillisuuden puolustamisesta. Minun näkökulmastani on sattumanvaraista, että kohteeksi osui Kittilä. Olisin ehkä voinut käyttää vapaa-aikani toisinkin, mutta jos olen voinut vaikuttaa siihen, että Lex Kittilä säädetään, olen tyytyväinen.

Entä saammeko jossakin vaiheessa lukea virkarikosprofessorin analyysin Suomen kunnallishistorian kummallisimmasta päätöksenteon vyyhdistä?

– Eiköhän tästä jotakin kirjallista synny. Vaikka tapaus Kittilä on ollut raskas kokemus, on se tarjonnut mielen­kiintoisen näköalapaikan kunnallisen itsehallinnon mahdollistamaan päätöksentekoon, jollaista en koskaan toivonut näkeväni. 

 

**

Mikä Lex Kittilä?

Laki mahdollistaisi valtiolle puuttumiskeinot tilanteessa, jossa kunta on ajautunut syvään kriisiin päätöksentekoa koskevan rikostutkinnan vuoksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) nimitti maaliskuussa selvityshenkilöksi kuntalain asiantuntijan, OTL Kari Prättälän. Toimeksiantona: ”selvittää kuntalain säännösten muutostarpeita tilanteeseen, jossa kunnan päätöksen­tekokyky ja sen uskottavuus sekä luotettavuus ovat vaikeutuneet esteellisyyssäännösten ja rikostutkinnan johdosta”.

Kittilän 27 kunnanvaltuutetusta virkarikoksista epäiltyinä on 23 ja kunnanhallituksen yhdeksästä jäsenestä kahdeksan. KRP:n esitutkinta koskee kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaista irti­sanomista marraskuussa 2014. KRP:llä on tutkittavanaan myös muita Kittilän kuntakonsernin päätöksentekoon liittyviä asiakokonaisuuksia. 

Epäiltyinä olevat kuntapäättäjät eivät ole vetäytyneet edes tilapäisesti päätöksenteosta turvatakseen päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden. 

Kari Prättälän ehdotus: selvitysmenettely, jonka edellytyksenä on kunnan päätöksentekoon kohdistuva virkarikostutkinta tai epäily toistuvasta lainvastaisesta päätöksenteosta.

Ministeriön asettama selvityshenkilö tai -ryhmä tekee kunnalle ehdotuksen toimenpiteistä. Ensisijainen vastuu toimenpiteisiin ryhtymisestä kunnalla. 

Kuntalakiin kaksi uutta pykälää: 10 a ja 10 b, jotka koskevat selvitysmenettelyä ja selvitysmiesten viranomaisroolia sekä tiedonsaantioikeutta. Kunnan ja selvityshenkilöiden tulee saada tieto virka­rikosepäilyistä: keitä epäillään ja millaisista virkarikoksista. 

Kuntalain 85 pykälään täydennys, jonka mukaan kunnanvaltuustolla on velvollisuus pidättää vakavista virkarikoksista epäillyt päättäjät päätöksen­teosta. Valtuustolla on jo nykyisessä laissa mahdollisuus tällaiseen, mutta ei velvollisuutta. 

Jollei kunta täytä velvollisuuttaan, VM voi pidättää vakavista tai toistuvista virkarikoksista epäillyt kuntapäättäjät tilapäisesti päätöksenteosta esitutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi.

**

Näitä tutkitaan

KRP: 

  • Valtakunnansyyttäjänviraston avaama tutkinta kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajan Jouni Palo­saaren toiminnasta hissihankinnassa.
  • Kuntapäättäjien toiminta hissiyhtiön tapahtumavyyhdissä.
  • Kuntapäättäjien toiminta kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisasiassa.

Lapin poliisilaitos:

  • Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin päätös salata Eilavaara-asiakirjat. Tutkintapyynnön tehnyt Suomen Kuvalehti.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus:

  • Valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen saamat moitteet toimivallan ylittämisestä Yrityksen pidätettyä syksyllä 2014 osittain päätöksenteosta kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet niistä asiakokonaisuuksista, joita poliis­tutkinta koski jo tuolloin.
  • Hallintojohtaja Esa Mäkisen siirtäminen syrjään kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävistä epäasiallisin perustein.
  • Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin päätös salata Eilavaara-asia­kirjat. Valittajina Suomen Kuvalehti ja Yle Lappi.

Korkein hallinto-oikeus:

Kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanominen. Kunnanvaltuusto päätti valittaa helmikuussa 2016 äänin 12–10 hallinto-oikeuden ratkaisusta, jolla valtuuston suorittama lainvastainen irtisanominen kumottiin. KHO hylkäsi 3.6.2016 Kittilän kunnan valituksen ja piti hallinto-oikeuden ratkaisun ennallaan.

Oulun syyttäjänvirasto, syyteharkinnassa:

  • Kuntapäättäjien varjovalmistelu: niin sanotut Eilavaara-asiakirjat ja niihin liittyvä lasku kunnanhallitukselle.

**

 

Teksti: Eeva-Liisa Hynynen. Kirjoittaja on seurannut Kittilän tapahtumia Suomen Kuvalehdessä alusta lähtien.

Kuva: Pauli Salmi