Hyödynnä oikeutesi perhevapaisiin

Perhevapaat antavat vanhemmille mahdollisuuden hoitaa itse lapsensa erilaisissa elämäntilanteissa. Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen, osittaiseen hoitovapaaseen ja tilapäiseen hoitovapaaseen. Tässä kirjoituksessa käydään lyhyesti läpi olennaisimmat asiat näistä vapaista. Esitykset eivät ole tyhjentäviä, eikä kaikkia poikkeuksia taikka variaatioita ole tässä käsitelty.

Äitiysvapaa

Äitiysvapaa voi alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Äiti voi itse valita, koska äitiysvapaan aloittaa. Yleensä äitiyslomalle jäädään 30 päivää ennen laskettua aikaa. Äitiysvapaata voi pitää, kunnes lapsi on noin kolme kuukautta vanha. Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää (kuusi päivää viikossa). Sen ajalta Kela maksaa äidille ansiosidonnaista päivärahaa. Työnantaja voi maksaa myös palkkaa äitiysvapaan ajalta. Monissa työehtosopimuksissa on näin sovittukin. Mikäli työnantaja maksaa äitiysvapaan ajalta palkkaa, maksaa Kela äitiysrahan siltä ajalta työnantajalle.

Jos lapsi syntyy aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa, saa äitiysrahaa heti, syntymää seuraavasta arkipäivästä alkaen. Äitiysvapaa kestää (ja äitiysrahaa maksetaan) tällaisessakin tapauksessa normaalit 105 arkipäivää, mutta tämän jälkeen vanhempainvapaa ja siltä ajalta maksettava vanhempainraha kestää normaalia pidempään.

Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana ilman palkanmenetystä, mikäli tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

Äitiysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen aiottua aloitusaikaa, jolleivät työnantaja ja työntekijä ole sopineet lyhyemmästä ilmoitusajasta. Oikeus äitiysvapaan pitämiseen on ehdoton. (Raskaana olevan työtehtävät tai työolot saattavat joskus oikeuttaa erityisäitiysvapaaseen ja -rahaan).

Isyysvapaa

Isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää isyysvapaata 1–18 arkipäivää ja hoitaa lasta kotona äidin kanssa samaan aikaan. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Isyysvapaan voi pitää milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana sen jälkeen, kun lapsi on syntynyt. Isyysvapaan voi jakaa enintään neljään jaksoon.

Työnantajalle tulee ilmoittaa isyysvapaasta kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Jos aiottu isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, tulee siitä ilmoittaa viimeistään kuukausi etukäteen. Mikäli lapsi esimerkiksi syntyy ennen laskettua aikaa, jolloin myös isyysvapaa oli tarkoitus aloittaa, saa isyysvapaalle jäädä heti tuolloin ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Työntekijällä on ehdoton oikeus isyysvapaaseen. Mikäli työntekijä haluaa pitää isyysvapaata, ei työnantaja voi sitä estää. Mitään työnantajalta saatua lupaa tai suostumusta isyysvapaan pitämiseen ei siis tarvita.

Isyysvapaan ajalta Kela maksaa ansiosidonnaista isyysrahaa. Mikäli työnantaja maksaa palkkaa isyysvapaan ajalta, maksaa Kela isyysrahan työnantajalle.

Vanhempainvapaa

Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen. Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä, tai sen voi jakaa jaksoiksi niin, että isä ja äiti ovat vapaalla vuorotellen. Molemmat vanhemmat eivät pääsääntöisesti voi olla vapaalla yhtä aikaa. Erillisiä jaksoja saa olla kummallakin enintään kaksi ja niiden tulee kestää vähintään 12 arkipäivää. Vanhempainvapaaseen on oikeus myös ottolapsen vanhemmalla, jos lapsi on seitsemää vuotta nuorempi.

Vanhempainvapaa voidaan pitää osa-aikaisesti siten, että kumpikin vanhemmista tekee työnantajansa kanssa sopimuksen työajan lyhentämisestä ja palkan vastaavasta alentumisesta vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Osittaisella vanhempainvapaalla vanhemmat voivat hoitaa lasta joko vuoropäivin tai -viikoin tai siten, että toinen hoitaa lasta aamu- ja toinen iltapäivät.

Vanhempainvapaan pituus on 158 arkipäivää (kuusi päivää viikossa). Sen ajalta maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa. Lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen, kun vanhempainvapaa ja -raha päättyy. Jos lapsia syntyy kerralla useampia kuin yksi, vanhempainvapaata jatketaan 60 arkipäivää. Pidennyksen voi käyttää äitiys- tai vanhempainrahakauden jatkoksi tai niiden aikana, jolloin vanhemmat voivat olla yhtä aikaa kotona hoitamassa lapsia.

Oikeus pitää vanhempainvapaata on ehdoton, eikä siihen tarvita työnantajan lupaa tai suostumusta. Mikäli vanhempainvapaa halutaan pitää osa-aikaisena, niin osa-aikaisuudesta tulee kuitenkin sopia työnantajan kanssa. Työnantajalla ei siis ole ehdotonta pakkoa suostua siihen, että vanhempainvapaa pidetään osa-aikaisena.

Työnantajalle tulee ilmoittaa vanhempainvapaasta kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Jos aiottu vanhempainvapaa on enintään 12 arkipäivää, tulee siitä ilmoittaa viimeistään kuukausi etukäteen.

Isäkuukausi

Jos isä lisäksi käyttää vanhempainvapaasta vähintään 12 viimeistä päivää, hän voi saada ylimääräiset 1–24 päivää isyysvapaata käytettäväksi heti sen jälkeen. Tätä vapaata kutsutaan isäkuukaudeksi. Isäkuukausi voi olla siis 13–36 arkipäivää, ja vapaa on pidettävä yhdenjaksoisesti. Arkipäiviin luetaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Myös ottoisällä on oikeus isäkuukauteen. Sillä rekisteröidyn parisuhteen osapuolella, joka adoptoi puolisonsa lapsen tai ottolapsen, on sukupuolestaan riippumatta oikeus isäkuukauteen. Naiselle myönnettävää isäkuukautta kutsutaan isäkuukautta vastaavaksi etuudeksi.

Isäkuukauden voi pitää suoraan vanhempainrahakauden jatkoksi tai siirtää sen pidettäväksi noin puolen vuoden sisällä (180 kalenteripäivää) vanhempainrahan loppumisesta. Jos siirtää isäkuukautta, toisen vanhemmista tulee hoitaa lasta kotona ennen isäkuukautta. Lapsi ei siis voi olla vanhempainrahan ja isäkuukauden välissä hoidossa kodin ulkopuolella.

Jos siirtää isäkuukautta niin, ettei pidä sitä heti vanhempainrahan jatkoksi, tulee siitä ilmoittaa Kelaan. Kun ilmoittaa isäkuukauden siirtämisestä, Kela jättää maksamatta vanhempainrahasta 12 viimeistä arkipäivää. Näin vanhempainrahat jäävät käytettäväksesi isäkuukautena. Ilmoitus tulee tehdä kaksi kuukautta ennen kuin vanhempainrahakausi muutoin loppuisi. Ilmoitus kannattaa tehdä kuitenkin vasta, kun olet varma isäkuukauden pitämisestä, sillä 12 vanhempainrahapäivää ei voi palauttaa äidille, kun ne kerran on siirretty isän käyttöön.

Isäkuukauden ensimmäisiltä 12 arkipäivältä saa vanhempainrahaa ja seuraavien 1–24 arkipäivän ajalta isyysrahaa. Isäkuukauden tukea tulee hakea viimeistään kaksi kuukautta ennen isäkuukauden aloittamista.

Isäkuukauden pitämisestä tulee ilmoittaa työnantajalle vähintään kaksi kuukautta ennen sen aloittamista. Oikeus isäkuukauden pitämiseen on ehdoton, eikä siihen tarvita työnantajan lupaa tai suostumusta.

Hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa

Vanhemmilla on oikeus saada työstä hoitovapaata, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Vapaan voi ottaa joko isä tai äiti, mutta molemmat vanhemmat eivät voi olla samanaikaisesti hoitovapaalla. Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun. Hoitovapaata voi pääsääntöisesti pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa kunkin lapsen osalta. Hoitovapaan pitämisestä tulee ilmoittaa työnantajalle vähintään kaksi kuukautta ennen sen aloittamista. Oikeus hoitovapaan pitämiseen on ehdoton, eikä siihen tarvita työnantajan lupaa tai suostumusta.

Vanhemmalla on tietyin edellytyksin oikeus osittaiseen hoitovapaaseen koululaisen toisen lukuvuoden loppuun asti. Pääsääntöisesti työnantajalla ei ole mahdollisuutta kieltää osittaisen hoitovapaan pitämistä. Osittaisen hoitovapaan pitämisestä ja järjestelyistä sopivat työntekijä ja työnantaja keskenään. Pääsääntöisesti osittainen hoitovapaa pidetään lyhennettynä työviikkona tai lyhennettynä työpäivänä.

Sairaan lapsen hoitovapaa

Alle kymmenvuotiaan lapsen vanhemmilla on oikeus lapsen sairastuessa saada tilapäistä hoitovapaata neljä työpäivää lapsen hoidon järjestämistä varten yhtä sairausjaksoa kohti. Tilapäinen hoitovapaa on palkatonta, kuten normaalikin hoitovapaa. Tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä tulee esittää luotettava selvitys hoitovapaan perusteesta, esimerkiksi lääkärintodistus.

Vuosiloma

Vuosilomat kertyvät perhevapaiden ajalta pääsääntöisesti aivan normaalisti ja samalla tavoin kuin töissä ollessakin. Ainoastaan hoitovapaan ja osittaisen hoitovapaan ajalta ei kerry vuosilomaa.

Paluu töihin perhevapaan jälkeen

Tässä kirjoituksessa esiteltyjen perhevapaiden käyttäjillä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä. Jos tällaista työtä ei enää ole tarjolla, hänelle on tarjottava muuta aikaisempaa vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että hän on ilmoittanut käyttävänsä perhevapaita tai on perhevapaalla.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhdessä valmistelemat lomakkeet, joita voidaan käyttää Perhevapaiden suunnittelussa sekä ilmoitus- ja sopimismenettelyssä työpaikoilla voi käyttää apuna työmarkkinakeskusjärjestöjen yhdessä valmistelemia lomakkeita. Nämä lomakkeet löytyvät esimerkiksi Akavan kotisivuilta www.akava.fi. (Etusivu -> Työelämä -> Työn tekemisen muodot -> Työ-, virka- ja vuokratyösuhde -> Perhevapaa) n