Helsingin yliopiston alumni­tilaisuudessa puhetta työelämän murroksesta

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo kertoo kuulleensa, että hänestä on kirjoitettu Twitterissä, mutta myöntää ettei ole itse käyttänyt sitä. Letto-Vanamo avasi Oikeustiede työelämän murroksessa -alumnitilaisuuden Helsingin Tiedekulmassa maaliskuun lopussa.

Tilaisuuden tarkoituksena oli valottaa sitä, miten oikeustiede vastaa ajan ja muuttuvan työelämän haasteisiin ympäröivän yhteiskunnan ja teknologian kehittyessä.

– Täytyy olla ketterä ja ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu. Samalla pitää olla ymmärrys juridisista asioista, hän muistutti.

Letto-Vanamo mainitsi pitävänsä erityisen tärkeänä sitä, että juristit osaavat viestiä juridisista asioista yksinkertaisesti, niin että heitä ymmärretään. Viestintätaidot nousivat yhtenä osa-alueena esiin myös muissa puheenvuoroissa.

Argumentointi ja esiintyminen

Niistä puhui myös varadekaani ja rikosoikeuden professori Sakari Melander.

– Opiskelijat ovat toivoneet muun muassa Lakimiesliiton tekemässä kyselyssä saavansa kehittää yliopistossa enemmän esiintymistaitojaan, suullista ja kirjallista argumentaatiotaan ja ryhmätyötaitojaan, Melander totesi.

– Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, jotta ihmiset ymmärtävät, mitä sanotaan.

Melanderin puhe käsitteli yliopiston Iso pyörä -koulutusohjelmauudistusta, jonka yhtenä tavoitteena on ollut korostaa työelämätaitojen roolia opinnoissa.

Melanderin mukaan vuorovaikutuksellisia ja muita työelämässä hyödyllisiä taitoja oppii erityisesti pienryhmätyöskentelyssä, jonka opiskelijat ovat kokeneet mielekkääksi. Pienryhmissä ratkaistaan oikeudellisia tapauksia jo ensimmäisen vuoden syksystä alkaen.

Pois ulkoa opettelusta

Yliopiston ulkopuolisen näkökulman tilaisuuteen toi Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Viherkenttä, joka käänsi puheen juristin vaihtoehtoihin työelämässä.

– Nykyään opiskelijoille työelämä on yhtä kuin työ asianajotoimistossa. Minä en ole ollut päivääkään töissä asianajotoimistossa, mutta monessa muussa paikassa kyllä, hän totesi.

Viherkenttä kiitteli oikeustieteen opetuksessa tapahtunutta asennemuutosta pohtimalla sitä, mitä juristit ovat kulloinkin saaneet opinnoista mukaansa työelämään.

– Nykyään ajatellaan, että opinnoissa opitaan oikeustieteelliseen ajatteluun eikä opetella ulkoa lakipykäliä kuten ennen vanhaan.

Viherkenttä nosti myös esiin oikeustutkimuksen tuloksista viestimisen.

– Tutkijoiden työ ei välity työelämään enää pelkästään oikeustieteellisen kirjallisuuden kautta, vaan se tulee käyttöön monella muulla tavalla. Esimerkiksi niin, että tutkijat osallistuvat tilaisuuksiin ja puhuvat työstään erilaisissa haastatteluissa.

– Eikä sovi myöskään unohtaa somea. Se on yksi väylä, jolla tutkimustuloksia voidaan saattaa laajojen joukkojen käyttöön, ja vielä aika nopeasti, hän totesi.

Vääriä mielikuvia

Tilaisuudessa puhuivat myös työelämäprofessorit Tuomas Lehtinen ja Timo Kaisanlahti. Lehtinen muistutti asianajotoiminnan olevan ennen kaikkea asiakkaan asian edistämistä, ei itsenäistä näyttämöllä esiintymistä. Väärien mielikuvien luomisesta hän syytti esimerkiksi uutisointia Trumpin huhuttuihin seksisuhteisiin liittyvistä sopimuksista.

– Trump-uutiset luovat kuvan, joka ei vastaa todellisuutta miltään osin. On huolestuttavaa, että asianajotoimintaa pidetään näyttelemisenä, Lehtinen totesi.

Kaisanlahti selvitti kuulijoille tilinpäätösoikeuden alaa ja sen eroamista perinteisestä kirjanpidosta.

On huolestuttavaa, että asianajotoimintaa pidetään näyttelemisenä.

Tiedon kulun tärkeys

Varsinaiseen työelämän teknologiseen murrokseen päästiin vasta tilaisuuden loppupuolella, kun lavalle astuivat tekoälyn tutkijat, tekijänoikeuden professori ja tekoälyjournalismin tutkimuksen parissa työskentelevä Taina Pihlajarinne, tutkijatohtori Anette Alen-Savikko sekä opiskelija Tatu Mäenpää Legal Tech Labistä.

Alen-Savikko lainasi Financial Timesia, jonka mukaan lakialalla tarvitaan nyt toimijoita, jotka kykenevät yhdistämään teknologian ja oikeustieteen.

– Muutos herättää myös pelkoa ja epävarmuutta ja saa miettimään ”tarvitaanko minua enää, ja mitä suosittelen lapsilleni”. Jopa puolet kaikista ammateista ovat riskissä.

Mäenpää muistutti opiskelijoiden tärkeästä roolista ja Legal Tech Labistä väylänä kommunikointiin opiskelijoiden, tutkijoiden ja professorien välillä.

– Legal Tech Labillä on kolme tavoitetta: tutkimus, parhaiden käytäntöjen luominen ja viestintä, eli se, miten tieto saadaan yleisön saataville. Kanaviamme ovat Edilex, Lakimiesuutiset, ja meillä on myös oma tili Mediumissa. Keskitymme someen, jotta tiede tulee tutuksi yhteiskunnassa.

Lue lisää Legal Tech Labista.