Faktoissa pitäytyminen on journalismin ydin

Blogit ja Kolumnit
17.04.2018 • Susanna Reinboth

Vain tovi Floridan helmikuisen kouluampumisen jälkeen media kertoi 17 ihmistä tappaneen miehen kuuluvan valkoista valtaa ajavaan äärijärjestöön. Uutista levittivät luotettavina tiedotusvälineinä tunnetut ABC News ja AP, ja muut seurasivat perässä.

Tieto ei kuitenkaan ollut totta. Kyseessä oli äärinationalistien tietoinen kampanja toimittajien huijaamiseksi, kertoi huiputusta tutkinut Politico-verkkolehti.

Huiputus alkoi, kun nimetön käyttäjä kertoi keskustelufoorumilla saaneensa yhteydenoton ABC:n toimittajalta sen jälkeen, kun hän oli vitsaillut Instagramissa tuntevansa ampujan.

”Mahtava tilaisuus trollaamiseen”, vastasi joku.

”Sinun on pakko käyttää tilaisuus hyväksesi”, säesti toinen.

Siitä se lähti. Huijaus paisui, ja toimittajat löysivät netin kautta yhä uusia ”lähteitä”.

”Tämä leviää kuin metsäpalo”, iloitsi joku.

Toinen huomautti, että yksi artikkeli luotettavassa mediassa riittää. ”Kaikki muut poimivat sen jälkeen uutisen.”

Ja oikeassahan he olivat. Uutinen ampujan ääriryhmäkytkennöistä paisui, vaikka viranomaiset ilmoittivat, etteivät he voi vahvistaa tietoa. Lopulta huiputus paljastui.

Mediamaailman nopeusvaatimukset siloittavat radan vastaavanlaisille vedätyksille. Kun uutinen pitää saada verkkoon salamannopeasti ja ennen muita, faktojen tarkistaminen saattaa jäädä puolitiehen.

Tarkistetuissa faktoissa pitäytyminen on kuitenkin journalismin ydin. Ilman sitä ei ole journalismia.

Journalistin ohjeiden mukaan tiedot on tarkistettava myös silloin, kun ne on aiemmin julkaistu. Tästä on helppo lipsua.

Journalistin ohjeiden mukaan tiedot on tarkistettava myös silloin, kun ne on aiemmin julkaistu. Tästä on helppo lipsua. Kun kilpaileva tiedotusväline saa hyvän skuupin, sitä usein siteerataan ilman minkäänlaisia omia tarkistuksia.

Joskus se on ymmärrettävääkin: jos skuuppi perustuu nimettömiin lähteisiin tai ei-julkisen asiakirjan tietoihin, tarkistaminen voi olla jokseenkin mahdotonta. Silti pitäisi edes yrittää.

Jonkinasteiset vedätykset ovat tuttuja jokaiselle toimittajalle, alkaen vaikkapa firmojen tiedotteista. Harvoin niissä suoranaisia valheita on, mutta totuus voi olla kuorrutettu melkoisella läjällä kermavaahtoa.

Median tietoinen vedättäminen näyttää olevan kasvava trendi. Taustalla voi olla poliittisia vaikuttimia – esimerkiksi halu osoittaa perinteinen media epäluotettavaksi.

Median tietoinen vedättäminen näyttää olevan kasvava trendi. Taustalla voi olla poliittisia vaikuttimia.

Washington Post -lehteen otti viime vuonna yhteyttä nainen, jolla oli dramaattinen tarina. Hän kertoi, että hänelle oli tehty 15-vuotiaana abortti, kun nimeltä mainittu republikaaninen senaattori oli saattanut hänet raskaaksi.

Lehti selvitteli asiaa ja huomasi naisen kertomuksessa epäjohdonmukaisuuksia. Lehti aloitti perusteellisen tutkinnan ja keräsi vakuuttavan näytön. Kävi ilmi, että nainen oli yhteyksissä Project Veritas -nimisen organisaatioon. Sen kohteena ovat perinteiset tiedotusvälineet sekä vasemmalle kallellaan olevat järjestöt.

Nytkin tarkoitus näytti olevan, että jutun julkaisemisen jälkeen kiistattomat faktat olisivat osoittaneet uutisen virheelliseksi. Tämä olisi todistanut, kuinka holtittomasti perinteinen media julkaisee juttuja.

Näin ei ehtinyt käydä. Perusteellisen taustatyön jälkeen toimittaja iski faktat pöytään ja antoi naiselle mahdollisuuden selittää. Selityksiä ei tullut, vaan nainen ilmoitti haluavansa peruuttaa koko jutun. Washington Post paljasti koko tarinan, myös naisen kanssa käymänsä off the record -keskustelut.

Päätös oli varmasti oikea. Lähdesuojaa ei ole tarkoitettu suojaamaan ihmisiä, jotka tietoisesti yrittävät uittaa mediaan väärää tietoa.