EU:n StratCom-yksikkö taistelee valeuutisia vastaan

Syvällä Brysselin hallintokortteleissa majailee pieni strategisen viestinnän yksikkö, joka yrittää taistella Venäjän uutisvälineiden sekä sosiaalisen median levittämiä mielikuvituksellisia valeuutisia vastaan. Yksikkö perustettiin viisi vuotta sitten, ja se toimii Euroopan unionin komission ulkosuhdehallinnon alaisuudessa.

Yksikkö on jaettu kolmeen osastoon, joista EU:n itäisiin naapurimaihin keskittyvä on suurin.

Helsingin Sanomat kutsui marraskuussa 2017 ylityöllistetyn ja alimiehitetyn yksikön toimintaa ”yritykseksi ampua ritsalla Venäjän trolliarmeijoita” eikä ollut väärässä: StratCom työllistää vain 16 täysipäiväistä huippuasiantuntijaa, ja sen vuosittainen budjetti on vaivaiset kolme miljoonaa euroa.

Venäjän arvioidaan käyttävän vuosittain yli miljardi euroa valeuutisten luomiseen ja levittämiseen.

Venäjän arvioidaan käyttävän vuosittain yli miljardi euroa valeuutisten luomiseen ja levittämiseen. Venäjän valtiolliset viestintäkanavat, RT-televisiokanava ja Sputnik-uutistoimisto, puolestaan tavoittavat satoja miljoonia ihmisiä.

Apuna vapaaehtoisten verkosto

StratComilla on työntekijöidensä lisäksi apunaan satojen vapaaehtoisten asiantuntijoiden, toimittajien, viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen ja ajatushautomoiden työntekijöitä. EUvsDisinfo-työryhmässä ei ole yhtään juristia palkollisena, mutta se voi tarvittaessa hyödyntää EU-komission lakitiimiä.

EUvsDisinfo-työryhmässä ei ole yhtään juristia palkollisena.

Näyttävien erikoisiskujen sijaan pikkuruinen infosodan sissiyksikkö puolustautuu vihollista vastaan raporteilla, trendianalyyseilla, valeuutisten paljastamisella ja selittämisellä sekä kasvattamalla EU-kansalaisten tietoisuutta valeuutiskentästä.

Toukokuussa 2020 EUvsDisinfo-sivuston valeuutisarkistoon oli kerätty 8 391 esimerkkiä.

Vain kolme niistä on Suomesta, ja näissä kaikissa valetiedon välittäjänä on ollut verkkosivusto MV-lehti. Syyskuussa 2017 sivusto väitti, että sotilasliitto NATOn hybridikeskuksella on ”lupa tappaa”, ja viime toukokuussa Venäjällä, Suomessa ja Ukrainassa levitetyn valeuutisen mukaan Suomen Venäjän-vastaiset talouspakotteet tappoivat karjaa maassamme.

EU taipui Kiinan painostukseen

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa oli vuonna 2018 ajamassa mittavaa budjettikorotusta StratComille. Europarlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtajana toiminut Sarvamaa muistutti ennen lopullista budjettipäätöstä, että vastassa on erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti mitoitettu propagandatoiminta.

Myös Slovakian presidentti Andrej Kiska sanoi marraskuussa 2017 pitämässään puheessa, että ”olisi naurettavaa, jos EU-maat jättäisivät itsensä haavoittuviksi Venäjän lietsomien valeuutisten vyörylle samalla, kun ne panostavat suuria rahasummia sotilaskaluston hankkimiseen”.

Unionissa ei ole otettu asiaa vieläkään riittävän vakavasti.

Toukokuussa 2020 Sarvamaa on yhä samoilla linjoilla: yksikkö tekee työtä ”nyrkkipajana”, mutta näytöt ovat tehokkaita, ja lisäresursseja tarvittaisiin.

– Venäjä ja Kiina ovat massiivisia ja aggressiivisia kybertoimijoita, niin kuin nyt on nähty, mutta unionissa ei ole otettu asiaa vieläkään riittävän vakavasti.

Sarvamaa viittaa tuoreeseen skandaaliin, jossa StratCom joutui itse nolosti myrskyn silmään. Aikakauslehti Politico paljasti ensimmäisenä, että EU:n ulkosuhdehallinto – ja sen yksikkö StratCom – oli lieventänyt raporttiaan koronavaleuutisoinnista Kiinan painostuksesta huhtikuun lopussa. Ulkosuhdehallinnon korkea edustaja Josep Borrell selitteli kohua vapun alla parhain päin.

Valetieto johti terveysuhkiin ja vandalismiin

Maailmanlaajuinen koronapandemia on tarjonnut täydellisen tilaisuuden valeuutisten ja propagandan välittäjille. StratComin 24. huhtikuuta julkaiseman raportin mukaan valeuutisten, muiden tietomanipulaatioiden sekä vääristelyjen määrä lisääntyy yhä.

Valeuutisten, muiden tietomanipulaatioiden sekä vääristelyjen määrä lisääntyy yhä.

Ensimmäiset koronaviruksesta tahallaan väärää tietoa levittävät uutiset ilmaantuivat internetiin 22. tammikuuta.

”Huolimatta hengenvaarallisista seurauksista kansalaisten terveydelle viralliset ja valtioiden tukemat tietolähteet useista valtioista, mukaan lukien Venäjä ja Kiina, ovat jatkaneet laajasti salaliittoteorioiden ja valetiedon jakamista koronasta Euroopan unioniin ja sen lähialueille”, raportissa sanotaan.

Kansalaisjärjestö Avaazin mukaan esimerkiksi valeuutista, jonka mukaan hiustenkuivaajaa voi käyttää koronaviruksen ehkäisyyn, oli jaettu Facebookissa 119 000 kertaa, ja se oli nähty yli 2,6 miljoonaa kertaa.

Valeuutisointi koronasta ei ole harmitonta.

Valeuutisointi koronasta ei ole harmitonta: StratComin mukaan kolmannes Ison-Britannian kansalaisista uskoo, että vodkaa voi käyttää käsien desinfiointiaineena. Salaliittoteoriat puolestaan siitä, että 5G-teleoperaattoriverkot levittävät koronavirusta, johtivat vandalismiin ja telekommunikaatioyhtiöiden työntekijöiden ahdisteluun Alankomaissa, Belgiassa ja Isossa-Britanniassa.

”Valeuutisilla on aina vaikutus”

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on Helsingissä sijaitseva ajatushautomo, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta hybridisodankäynnin uhkista ja yhteiskuntien haavoittuvuuksista.

– Valeuutisointi voi sekoittaa kokonaisuutta, jakaa ihmisten mielipiteitä ja johtaa väärän tiedon perusteella tehtyihin päätöksiin. Valeuutisoinnilla on aina jonkinlainen epäsuora vaikutus, tutkimusjohtaja Hanna Smith sanoo.

Valeuutisointi ja propaganda rakentavat myös syvempää maailmankuvaa. Ne vahvistavat vastaanottajien olemassa olevia näkemyksiä eivätkä jätä esimerkiksi tilaa kompromisseille tai toisten mielipiteiden kuuntelulle.

Oikeusvaltioperiaate on hyvä asia niin kauan kuin ihmiset uskovat siihen.

– Oikeusvaltioperiaate on hyvä asia niin kauan kuin ihmiset uskovat siihen ja elävät sen mukaisesti. Mutta jos usko saadaan murenemaan eikä oikeusvaltio tuo turvaa, ihmiset saadaan haastamaan tätä periaatetta ja myös demokraattisia järjestelmiä.

Smith ei osaa sanoa, kuinka paljon Suomessa leviää toisten valtioiden tarkoituksenmukaista, haitallista disinformaatiota, ja kuinka paljon kotimaisten tahojen epähuomiossa tai puutteellisten tietojen pohjalta levittämää misinformaatiota.

Tavallisen kansalaisen paras keino valeuutisten havaitsemiseen on kysyä edes itseltään, kuka uutisen on tuottanut.

Suomessa olisi tarvetta lainsäädännölle, joka pakottaisi verkkosivustot ilmoittamaan julkaisutietoja.

– Suomessa olisi tarvetta lainsäädännölle, joka pakottaisi verkkosivustot ilmoittamaan, kuka sivua ylläpitää ja rahoittaa sekä tuottaa siihen tietoa. Näiden tietojen avulla viranomaiset voisivat tarvittaessa sulkea väärää tietoa levittävät sivustot. Jokainen saisi kirjoittaa, mitä haluaa, mutta lukija tietäisi, kuka tietoa levittää.

Lukuvinkit

  • Toimittaja Jessikka Aron tietokirja Putinin trollit (2019) on journalistinen jännityskertomus modernin informaatiosodankäynnin toimintatavoista koti- Suomessakin.
  • Toimittaja Johanna Vehkoon Valheenpaljastajan käsikirja (2019) on selviytymisopas totuudenjälkeiseen aikaan. Se tarjoaa tietoa valeuutisista sekä vinkkejä niiden tunnistamiseksi.
  • Sotatieteiden tohtori Saara Jantusen Infosota (2015) on modernin sodankäynnin klassikkoteos, joka selvittää, millainen informaatiosota Venäjän ja lännen välillä leimuaa.