Etäopiskelun vaikutuksia seurattava ja toiminta­tapoja kehitettävä

Blogit ja Kolumnit
22.09.2020 • Päivi Korpisaari

Covid-19-pandemia ajoi yliopistomaailman nopeaan digiloikkaan opintojen siirtyessä verkkoon. Opiskelijajärjestöt ovat selvittäneet etäopiskelun vaikutuksia ja opettajat puolestaan kokemuksia etäopetuksesta.

Etäopiskelun etuihin kuuluu ajankäytön tehokkuus: matkustamiseen ei kulunut aikaa, ja osan opintosuoritteista saattoi tehdä itselleen parhaiten sopivana aikana. Tallennettujen luentojen koettiin tukevan opintoja, kun opiskelun rytmittäminen ja opetettuihin asioihin palaaminen oli mahdollista.

Joustavammat aikataulut myös mahdollistivat useamman kurssin suorittamisen yhtä aikaa. Opiskelijoiden mielestä tiedotus toimi pääosin hyvin.

Opetuksen tason katsottiin joillakin kursseilla laskeneen.

Opetuksen tason katsottiin joillakin kursseilla laskeneen. Perinteinen pienryhmäopetus on melko yksinkertaista toteuttaa myös verkossa, mutta yli 200 opiskelijan opettaminen vuorovaikutteisesti ja työelämävalmiuksia kehittäen on jo vaativampaa.

Syksyn etäopetusjaksoihin on voitu valmistautua huolellisemmin ja hyödyntää keväällä saatua palautetta.

Oppimateriaalien hankkimisessa ilmeni ongelmia, kun kirjastot hyvää tarkoittavana eleenä pidensivät laina-aikoja peräti elokuun puoliväliin saakka. Etätenttien vaikeustaso koettiin vaihtelevaksi ja vaatimustaso osin melko korkeaksi.

Opetustapahtumat eivät rytmittäneet arkea samoin kuin ennen.

Kotona opiskelu ja korona-ajan muutokset lisäsivät stressiä ja vaikeuttivat opiskelun ja vapaa-ajan välistä rajanvetoa. Opetustapahtumat eivät rytmittäneet arkea samoin kuin ennen.

Edullinen ja sosiaalista kanssakäymistä sisältävä opiskelijalounaskin jäi nauttimatta, vaikka noutoannoksia sinänsä myytiin.

Moni opiskelija kärsi myös yksinäisyydestä ja elämänpiirin kaventumisesta, mikä toki ei johtunut vain etäopetuksesta vaan korona-ajan rajoituksista ylipäätään.

Poikkeuksellisten olosuhteiden jatkuessa onkin syytä pohtia, miten uusien opiskelijoiden toisiinsa tutustumista ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta voitaisiin edistää.

Opettajien kannalta siirtyminen etäopetukseen vaati lisää ja etukäteisempää suunnittelutyötä sekä uudenlaisia pedagogisia valmiuksia. Etäopetus ja videotallenteiden tekeminen koettiin kuormittavaksi, kun opetustilanteesta puuttui tavanomainen vuorovaikutus ja osallistujien reagointi.

Tenttijöitä oli jopa 5—10-kertainen määrä tavanomaiseen verrattuna.

Lakikirjattomien salitenttien muuntaminen oppimateriaalia hyödyntäviksi kotitenteiksi edellytti tentti­kysymysten uudelleenmuotoilua. Tenttijöitä oli jopa 5—10-kertainen määrä tavanomaiseen verrattuna, mikä heikensi mahdollisuuksia yksilöllisen palautteen antamiseen.

Opiskelijoiden keskuudesta rekrytoidut opetusavustajat osoittivat hyvää asiantuntemusta ja kiitettävää venymistä auttaessaan digikursseiksi muunnettujen opetuskokonaisuuksien teknisessä toteuttamisessa.

Uusi normaali vaatii opiskelijoilta vahvaa motivaatiota, itseohjautuvuutta ja itsesäätelytaitoja.

Etäopiskelu koettiin kaiken kaikkiaan tehokkaaksi mutta myös kuormittavaksi. ”Uusi normaali” vaatii opiskelijoilta vahvaa motivaatiota, itseohjautuvuutta ja itsesäätelytaitoja. Etäopetuksen vaikutusta oppimiseen sekä opiskelijoiden jaksamiseen ja hyvinvointiin on seurattava myös pidemmällä aikavälillä.

Opetushenkilökunnan jo ennestään suuri työmäärä ei saa hallitsemattomasti kasvaa poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, vaan resursseja on lisättävä. Poikkeusajan hyvistä käytänteistä on säilytettävä parhaat ja kehitettävä niitä edelleen.

Kirjoittaja on viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto, paivi.korpisaari@helsinki.fi