Ehdotuksia oikeusprosessien nopeuttamiseksi

Professori Matti Tolvanen arvioi oikeusministeriön ja sisäministeriön asettamana selvityshenkilönä rikosketjun toimivuutta. Hankkeen tavoitteena oli muun muassa käsittelyaikojen lyhentäminen.

Loppuraportissa korostetaan yhteistyön lisäämistä rikosketjun toimijoiden välillä. Myös rikossovittelun täysimääräistä hyödyntämistä pidetään tärkeänä.

Loppuraportissa korostetaan yhteistyön lisäämistä rikosketjun toimijoiden välillä.

Loppupäätelmien mukaan poliisin ja syyttäjän yhteistyötä esitutkintavaiheessa tulisi edelleen tehostaa myös keskivakavissa rikoksissa. Tutkinnanjohtajien tulisi ottaa aktiivisempi rooli esitutkinnan laadun varmistamiseksi.

Säännöstasolla esitutkinnan johtamista ei selvityksessä esitetä siirrettäväksi poliisilta syyttäjälle, mutta syyttäjän juridista asiantuntemusta tulisi hyödyntää entistä enemmän.

Myös avustajat tulisi ottaa tehokkaammin mukaan prosessiin jo esitutkintavaiheessa.

Lisäksi raportissa esitetään esimerkiksi rikosasioiden valmistelun kehittämistä käräjäoikeuksissa, kuulustelujen tallentamista esitutkinnassa videolle ja syyteneuvottelun soveltamisalan laajentamista.

Oikeusprosessien jouduttaminen oli esillä myös tammikuun Asianajajapäivässä, jossa Asianajajaliitto esitti oikeudenhoidon kokonaisuudistusta.

Huolena olivat erityisesti riita-asioiden pitkittyvät käsittelyt. Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola esitti käynnistettäväksi perusteellista oikeudenhoidon uudistusta.

Vaikuttaa siltä, että riita-asioiden oikeudenkäyntiä koskeva keskustelu jumittaa.

Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna otti aiheeseen kantaa laajassa blogissaan liiton sivuilla. Kirjoituksessa Linna listaa ajatuksia suomalaisen järjestelmän vahvuuksista, mutta myös etenkin riita-asioiden käsittelyn kehittämistarpeista.

– Vaikuttaa siltä, että riita-asioiden oikeudenkäyntiä koskeva keskustelu jumittaa, Linna huomauttaa.

– Toivottavasti oikeusministeriö teettää tehostamisselvityksen myös siviiliprosessista.

Lue lisää Lakimiesliiton blogista.