Anonyymisti Jodelissa – puhdistavaa vai ahdistavaa?

Miten värikkääseen keskusteluun tulisi suhtautua? Juristi Elina Koivumäki on tunnistanut keskusteluista itsensä ja kertoo näkemyksensä.

Jodel on anonyymi keskustelusovellus, jota on käytetty Suomessakin jo viitisen vuotta. Se toimii puhelimen sijainnin perusteella, ja kullekin käyttäjälle näkyvät keskustelut noin kymmenen kilometrin säteeltä.

Sovellus jakautuu eriaiheisiin kanaviin, joista Juristit-nimisellä kanavalla on Helsingin keskustan alueella liki 15 000 seuraajaa. Palstalla käydään vilkasta keskustelua, ja nimettömällä kirjoittamisella on monta puolta.

”Eniten vituttaa sellaiset juristit, jotka rakentaa henkilöbrändiä ja sanovat sen ääneen esim somessa. En vittu osta palveluja juristeilta mitkä laulaa räppikeikalla lavalla”

Lexperience Oy:n Elina Koivumäki on joskus tunnistanut itsensä Jodel-sovelluksessa käydyistä anonyymeistä keskusteluista. Koivumäki on ollut pitkään aktiivinen ja näkyvä hahmo sosiaalisessa mediassa. Hän tuo työsisältöjen rinnalla mielellään esiin niin persoonaansa kuin vapaa-aikaansa.

Kritisoijien omalla nimellä ja kasvoilla tämänkaltaista palautetta ei yleensä tule.

Niinpä Jodelin aihetunniste #laulavalakinainen ei ole jättänyt juuri arvailun varaa. Koivumäki tunnistaa kyllä itsensä. Kritisoijien omalla nimellä ja kasvoilla tämänkaltaista palautetta ei yleensä tule, mutta nimettömät keskustelut ovat oma maailmansa.

– Olen ottanut näkyvän roolin, ja tuleehan silloin kestääkin palautetta.

Elina Koivumäki haluaa kannustaa juristeja olemaan esillä ja kertomaan omia mielipiteitään.

 

Lakimieskunnan maine vaakalaudalla

Koivumäki vakuuttaa, ettei ole omasta puolestaan huolissaan. Sen sijaan häntä harmittaa, että nuoret juristit saattavat alkaa rajoittaa omia tekemisiään ja välttää sisällöntuotantoa julkisesti sen pelossa, että tulevat raadelluiksi netissä.

Jodelin keskeinen piirre on nimettömyys, joten keskustelijoiden asemaa tai koulutusta ei voi luotettavasti varmentaa. Juristit-kanavalla käytetyn slangin sekä henkilöiden ja aiheiden tuntemuksen perusteella voi kuitenkin olettaa, että valtaosa keskustelijoista on juristeja.

Tämän lisäksi Jodelissa on esimerkiksi opiskelijoiden kanavia. Koivumäki näkee Juristit-kanavan ulkopuolisille antaman kuvan lakimiehistä erikoisena.

– Meidän pitäisi olla oikeudenmukaisen yhteiskunnan edustajia. Millaisen kuvan tämä antaa meistä ihmisinä, ja mitä tämä tekee koko alan maineelle?

Millaisen kuvan tämä antaa meistä ihmisinä, ja mitä tämä tekee koko alan maineelle?

Jodelin säännöt kieltävät henkilökohtaisten tietojen paljastamisen, mutta sääntöä ei välttämättä noudateta. Sääntöä on myös helppo kiertää käyttämällä henkilöistä lempinimiä, jotka muut käyttäjät kuitenkin tunnistavat.

Keskustelu on käyttäjien kesken aina anonyymia, mutta Jodel tekee tarvittaessa yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Jodelin tunnettuutta olisi hyvä lisätä

Työnantajien joukossa Jodel voi olla vielä keskustelupaikkana sen verran tuntematon, ettei sitä välttämättä mainita esimerkiksi henkilöstön some-ohjeissa, joissa pääpaino voi olla omalla nimellä tai muuten tunnistettavasti kirjoittamisella.

– Pitäisikö olla myös Jodel-koulutusta? Ovatkohan kaikki pomot edes tietoisia koko Jodelin olemassaolosta, Koivumäki kysyy.

Ovatkohan kaikki pomot edes tietoisia koko Jodelin olemassaolosta?

Koska keskustelu perustuu käyttäjien anonyymiteettiin, voi kynnys esimerkiksi työnantajan asioista puhumiseen madaltua. Eri työnantajien vertailu netissä voi jopa luoda mielikuvia, jotka vaikuttavat työnhakuun.

– Se on jo todella väärin työnantajia kohtaan, mikäli joukossa on valheellisia väitteitä, Koivumäki pohtii.

HR-osasto vastaa

Työnantajamielikuva on arka aihe. Erään ison toimiston henkilöstöasioita hoitava henkilö on kuitenkin valmis kommentoimaan – anonyymisti.

– Jodel tunnetaan ainakin isoissa asianajotoimistoissa siinä missä muutkin somen keskustelualustat. Keskusteluun osallistumista on kuitenkin hyvin vaikea lähteä ohjeistamaa yksityiskohtaisesti. Se menisi helposti holhoavaksi. On luotettava asiantuntijatyössä toimivien omaan arviointikykyyn, hän sanoo.

– Tietenkin haluamme uskoa, että oma henkilökuntamme osaa käyttäytyä asiallisesti, ja aivan erityisesti kilpailijoita kohtaan. Ymmärrän toki, että on tärkeää käydä anonyymiäkin keskustelua vaikeista aiheista, kuten vaikkapa työssäjaksamisesta. Olisi naiivia väittää, että kaikesta olisi aina helppo avautua omalla nimellä, HR-ammattilainen toteaa.

Olisi naiivia väittää, että kaikesta olisi aina helppo avautua omalla nimellä.

– Mutta esimerkiksi kilpailijoihin saati yksittäisiin juristeihin kohdistuva asiaton arvostelu antaa ennemmin ikävän kuvan toimialasta kuin rakentaa mitään hyvää. Kaipa värikkään keskustelun voi nähdä jossain määrin yrityksenä olla humoristinen, mutta pilkka ei ole onnistunut huumorin laji.

”Peiliin katsomisen paikka”

Ajattelemattomuuden ja näyttämisen halun lisäksi Koivumäki sanoo tunnistavansa keskusteluista halua etsiä apua omiin ongelmiin. Huonosti voivalle keskustelijalle tarjotaan parhaimmillaan tukea ja rohkaistaan tätä hakemaan apua.

Anonyymissa keskustelussa on siis myös hyvät puolensa. Omia ongelmia ja asioiden epäkohtia voi olla helpompi tuoda esiin, kun sitä ei tarvitse tehdä omalla nimellä ja kasvoilla.

Positiivisiin puoliin kuuluu sekin, että Jodelista voi saada myös paljon käytännöllistä tietoa, kuten KysyJuristilta-kanavalla.

Luotetaan siihen, että meillä on kiinnostavaa sanottavaa.

Koivumäki on tottunut olemaan näkyvillä, ja hän haluaa omalla esimerkillään rohkaista muitakin lakimiehiä ”esiin kammioistaan ja kertomaan osaamisestaan”.

– Haluaisin nimenomaan kannustaa juristeja esille, sillä meillä on paljon kiinnostavia omia mielipiteitä, päämiehen asiamiehenä esiintymisen rinnalla. Uskalletaan tuoda niitä esiin. Luotetaan siihen, että meillä on kiinnostavaa sanottavaa.

– Mitä tunnetumpi on, sitä enemmän sanomaasi myös kuunnellaan. Jos on jotakin mitä osaat, mikset jakaisi sitä?

Jos on jotakin mitä osaat, mikset jakaisi sitä?

Mikäli kuitenkin joutuu pahanpuhumisen kohteeksi, kannattaa tilanteesta aina puhua luotettaville ihmisille sen sijaan, että jäisi miettimään asioita yksin. Koivumäellä itsellään on vahva tukiverkko ja vertaistukiyhteisö.

– Ja olen paljon keskivertoa tottuneempi tähän, olen niin monessa liemessä keitetty. Ei se kuitenkaan sitä tarkoita, etteivät kommentit tuntuisi miltään. Totta kai tuntuvat.

Anonyymiin nettikeskusteluun ja Juristit-kanavalle Koivumäki toivoisi yksinkertaisesti positiivisempaa yhteishenkeä. Hän muistuttaa juristien olevan se joukko, joka ratkaisee, millaista Juristit-kanavalla on.

Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Voitaisiinko tämä sama periaate tuoda Jodeliinkin?

– Me juristit sanomme aina, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Voitaisiinko tämä sama periaate tuoda Jodeliinkin?