Ajokieltojen määrääminen poliisille

Ajokiellot siirtyivät 1.6.2019 alkaen alioikeuksilta poliisille. Muutoksen myötä kaikista ajokielloista vastaa nyt poliisi.

Rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vaarallisten aineiden kuljetusrikoksesta määrättävät ajokiellot siirtyivät 1.6.2019 alkaen alioikeuksilta poliisille (ajokorttilaki 64 § 1). Muutoksen myötä kaikista ajokielloista vastaa nyt poliisi.

Aiemmasta poiketen ajokieltopäätökseen voi vaatia oikaisua ja poliisin on käsiteltävä oikaisuvaatimus kiireellisenä. Oikaisuvaatimus on maksuton, eikä sille ole asetettu muotovaatimuksia. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Ajokorttilain muutoksen tavoitteena on keventää tuomioistuinten työkuormaa.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Janne Kanervan mukaan ajokorttilain muutoksen tavoitteena on keventää tuomioistuinten työkuormaa.

Samasta syystä lakia sakon ja rikesakon määräämisestä on muutettu niin, että seuraamuksen rikkomuksista ja vähemmän vakavista rikoksista voi määrätä poliisi tai syyttäjä. Tällainen rikos on rangaistusasteikkonsa perusteella esimerkiksi perusmuotoinen rattijuopumusrikos.

– Sipilän hallituksen strategisen ohjelman mukaisesti tuomioistuimille halutaan antaa mahdollisuus keskittyä omiin ydintehtäviinsä siten, että entistä useampia selviä ja yksinkertaisia rikosasioita voidaan käsitellä sakkomenettelyssä, Kanerva sanoo.

Tuomioistuimille halutaan antaa mahdollisuus keskittyä omiin ydintehtäviinsä.

Ajokiellon prosessiin haetaan kevennystä

Lakiuudistus on antanut mahdollisuuden selkeyttää ja täsmentää ajokieltoihin liittyvää lainsäädäntöä. Samalla ajokieltomenettely on saatu keskitettyä kokonaisuudessaan poliisille. Muutoksen myötä käsittelyprosessia pystytään digitalisoimaan ja käytänteitä yksinkertaistamaan.

– Ajokorttilain uudistus keventää myös ajokieltoon määrättävän henkilön hallinnollista taakkaa. Nyt kuljettajaa voidaan kuulla jo esitutkinnan aikana, kun hänelle on ilmoitettu, että häntä epäillään ajokieltoon johtavasta rikoksesta. Ajokieltoon määrätyn ei yleensä ole tarpeen olla viranomaiseen yhteydessä saman asian tiimoilta toistamiseen, Kanerva sanoo.

Ajokorttilain uudistus keventää myös ajokieltoon määrättävän henkilön hallinnollista taakkaa.

– Ajokiellon määräämisen automatisointi, digitalisointi ja menettelyn yksinkertaistaminen yhdenmukaistavat poliisilaitosten menettelytapoja ja rikoksista annettujen ajokieltojen pituuksia. Tämä turvaa ajokieltoon määrättyjen yhdenvertaista kohtelua. Poliisilla on laajemmat mahdollisuudet määrätä väliaikainen ajokielto päättymään, ja ajokieltoon määrätyn mahdollisuudet muutoksenhakuun ovat selkeämmät.

Poliisin toimivalta kasvaa, resurssit eivät

Poliisihallituksen lupahallintopäällikkö Hanna Piipponen kertoo poliisin käsittelevän noin 23 000–25 000 ajokieltoa vuosittain. Lukuun on laskettu poliisin määräämät toistaiseksi voimassaolevat ja määräaikaiset ajokiellot.

Ajokorttilain uudistuksen arvioidaan tuovan poliisin lupahallinnon ratkaistavaksi noin 17 000 uutta ajokieltoasiaa vuosittain.

Poliisihallitus arvioi lakiuudistuksen lisäävän poliisin työsarkaa vuositasolla noin 30 henkilötyövuodella. Työmäärää lisää ajokieltojen määräämisen ohella oikaisuvaatimusten käsittely. Niiden määrää on ennalta vaikea arvioida.

Poliisihallitus arvioi lakiuudistuksen lisäävän poliisin työsarkaa vuositasolla noin 30 henkilötyövuodella.

Toistaiseksi poliisille ei ole myönnetty lisäresursseja tehtävien hoitoon. Piipposen mukaan kuluvan vuoden resurssitarve saadaan katettua poliisin olemassa olevilla määrärahoilla. Rahat ovat käytännössä pois poliisin muusta kehittämisestä.

– Poliisin toimintamenoista on pystytty osoittamaan poliisilaitoksille 14 henkilötyövuoden lisäresurssi ajo-oikeusasioiden käsittelyyn kuluvana vuonna. Tulevien vuosien resurssitilanne on vielä epäselvä. Pysyvän rahoitusratkaisun löytäminen edellyttäisi, että lisääntynyt resurssitarve huomioitaisiin poliisin budjetissa, Piipponen sanoo.

Ajokorttilain uudistuksen arvioidaan tuovan poliisin lupahallinnon ratkaistavaksi noin 17 000 uutta ajokieltoasiaa vuosittain.

 

Käsittelyajat uhkaavat venyä

Kansalaisten näkökulmasta Piipponen pitää haasteellisena sitä, että ajo-oikeusasioiden käsittely saattaa venyä.

Haasteena on, että kansalaisten ajo-oikeusasioiden käsittely saattaa venyä.

– Tuomioistuin on määrännyt ajokiellon rikosasian ratkaisun yhteydessä. Jatkossa tuomioistuin antaa ensin ratkaisunsa rikosasiaan ja vasta tämän jälkeen poliisi määrää ajokiellon. Väliaikaiset ajokiellot saattavat pidentyä. Eteen voi tulla entistä useammin tilanteita, joissa ajokielto on jo kärsitty, kun ajo-oikeusasia saapuu poliisin käsittelyyn, Piipponen sanoo.

Sisäministeriön osastopäällikkö Risto Lammin mukaan lakimuutoksen vaikutusta poliisin työkuormaan seurataan hallituksen esityksen mukaisesti.

Kun työmäärän muutoksesta saadaan konkreettista tietoa, resursointitarvetta tarkastellaan uudelleen.

– Poliisin resursseja tämän asian suhteen ei ole lisätty juuri siksi, että vaikutukset resursseihin ovat vielä arvioita. Toiminnan resursseja tullaan arvioimaan niin talousarvio- kuin lisätalousarvioprosessissa, Lammi toteaa.

Lakimuutosten vaikutus poliisin työkuormaan on kaksisuuntainen. Ajokiellot ja niihin liittyvät oikaisuvaatimukset lisäävät poliisin työtä, mutta sakkomenettelyssä tapahtuvat muutokset puolestaan keventävät työkuormaa.

– Hallituksen esityksessä arvioitiin, että noin 5 000 rattijuopumusta koskevaa asiaa siirtyisi tuomioistuinten kirjallisesta menettelystä sakkomenettelyyn. Sakkomenettelyn arvioidaan vähentävän poliisin työmäärää verrattuna täydelliseen esitutkintaan. On toisaalta huomioitava, että esitutkinnasta aiheutuva työmäärä ja toisaalta ajokieltomenettelystä aiheutuva lisäresurssitarve ei koske poliisissa samaa henkilöstöryhmää, Lammi sanoo.

”Tuomioistuimen kuuluisi jakaa rangaistukset”

Suomen Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä suhtautuu lakiuudistukseen kummastellen. Hän pitää ongelmallisena, että tuomioistuinten tuomiovaltaa muutetaan säästösyistä hallinnolliseksi päätöksenteoksi.

Samalla poliisin hallinnollinen päätöksenteko monimutkaistuu ja poliisi joutuu ottamaan uusia tehtäviä vastaan ilman riittävää resursointia.

Rahapulastahan se kertoo, kun tuomioistuinten valtaa riisutaan.

– Rahapulastahan se kertoo, kun tuomioistuinten valtaa riisutaan. Tällaista vallan siirtoa pitäisi toteuttaa varoen. Lakimiesliiton toiveena on, että resursseja oikeuden hoitoon lisätään eikä nykysuunnan mukaisesti vähennetä, Rytkölä pohtii.

Rytkölän mielestä ei voida puhua prosessin sujuvoittamisesta, kun esimerkiksi törkeissä rattijuopumusrikoksissa tuomioistuin antaa tuomion ja poliisi määrää ajokiellon päälle. Rytkölä näkee tässä ongelman myös kansalaisten oikeusturvan kannalta: samasta rikoksesta rangaistaan kahdesti.

Lakimiesliiton näkemys on, että rangaistusluonteiset päätökset kuuluisivat tuomioistuimille.

– Uskon, että ajokielto koetaan rangaistuksena ja sen vuoksi ihmiset haluaisivat ajokiellot tuomioistuinten ratkaistaviksi. Lakimiesliiton näkemys on, että rangaistusluonteiset päätökset kuuluisivat tuomioistuimille. On eri asia, jos ajokieltoa ei sellaisena nähdä, Rytkölä sanoo.

Lisää aiheesta

  • Antero Rytkölän lukuvinkki: Daniel Kahneman: Ajattelu nopeasti ja hitaasti
  • Ajantasainen lainsäädäntö: Ajokorttilaki 64 § 1