Ikä ja työnsaanti – mahdoton yhtälö?

Mahtaakohan mukailtu rallatus pitää paikkaansa − ihminen kun tulee tiettyyn ikään, niin silloin ei pelaa mikään. Mihin haasteisiin törmää yli 50-vuotias, joka ponnahtaa työmarkkinoille?

− Nykypäivän kuusikymppinen vastaa 60-luvun nelikymppistä, lohduttaa työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko Akavasta.

Nykypäivän kuusikymppinen vastaa 60-luvun nelikymppistä.

Asenteet ja kulttuuri vaikuttavat

Vuosirenkaat ovat vain numeroita, mutta yli 55-vuotias määritellään jo ikääntyneeksi. Rekrytoinnissa ei iän pitäisi vaikuttaa, mutta Savingon mukaan työtä hakevan asiantuntijan 56 vuoden ikä johtaa usein B-luokkaan.

− Kukaan ei sano ääneen, että iällä on merkitystä. Mutta jos joutuu ikääntyneenä työttömäksi, työllistyminen ansiotyöhön on vaikeaa. Verkostoituminen auttaa, kun rekrytoijat tietävät ja tuntevat hakijan. Lisäksi omaa työkykyä ja osaamista kannattaa aina pitää ajan tasalla.

Työnantajat pelkäävät ikääntyneen palkkaamista osittain siksi, että riskinä on vanhenevan työntekijän sairastuminen tai jopa työkyvyttömyys. Maksumieheksi joutuu viimeinen työnantaja.

− Samat jutut toistuvat vuodesta toiseen: asenteet ja kulttuuri. Työpaikoilla kaikkia tulisi kohdella yksilöinä ja tukea työkykyä. Usein käy niin, että 62 vuotta täyttävästä ajatellaan, että vieläkö tuo täällä pyörii, kuvailee Savinko.

Tavoitteena on, että työelämässä syrjimättömyys on itsestäänselvyys.

Työsuhteet lyhenevät

UP! Partners Oy:n kouluttaja Susan Calonius on toiminut lakimiestenkin uravalmentajana. Hän on tehnyt yhteistyötä työttömien ja uran vaihdosta haaveilevien juristien kanssa.

− Mukana on ollut myös ennakoijia, jotka haluavat valmennusta epävarman työelämän pyörteissä. He eivät halua jäädä tyhjän päälle, jos lähtö tulee. Verkostoitumistaidot ovat tärkeitä.

Jos urahaave vie uudelle polulle, Calonius kehottaa miettimään, mitä osaamista on kertynyt ja miten sitä voisi hyödyntää. Caloniuksen mukaan näkökulma muuttuu kapeaksi, jos tavoitteena ovat vain johtotehtävät.

− Työelämän pirstaloituessa työsuhteet lyhenevät. Osaamista vastaava määräaikainen pesti tukee myös seuraavan työn saantia. Isojen yritysten toimitusjohtajatkin vaihtavat säännöllisin väliajoin työpaikkaa testatakseen markkina-arvoaan ja välttääkseen sammaloitumisen.

Pakko, keppi ja porkkana

Juristeilla pyyhkii hieman paremmin kuin muilla työttömillä: työttömyysaste on alle kolme prosenttia. Kaksi kolmasosaa työttömistä on naisia. Lakimiesten työttömyyskassan mukaan päivärahan saajista yli 50-vuotiaiden osuus on 30–35 prosenttia. Ikääntyvissä työttömissä miesten osuus on naisia suurempi.

Tarvitaan pakkoa, keppiä ja porkkanaa, jotta ikää arvostettaisiin asiantuntijatehtävissä.

Jos juristi työllistyy yli 50-vuotiaana, hän yleensä tekee toimeksiantoja, konsultoi, ryhtyy yrittäjäksi tai toimii asiantuntijana erilaisissa hallituksissa. Iäkkäämmät juristit vain toteavat, etteivät saa töitä.

Savingon mukaan ei ole olemassa lainsäädännöllistä kikkaa, joka auttaisi ikääntyneitä työllistymään. Hän toivoo, ettei yli viisikymppisten irtisanomista tehtäisi nykyistä houkuttelevammaksi. Yhdenvertaisuuslain jalkauttaminen olisi suotavaa.

− Kukaan ei ihmettele, jos valtakunnan tai pörssiyrityksen johtoon valitaan yli 60-vuotias henkilö. Tarvitaan pakkoa, keppiä ja porkkanaa, jotta myös asiantuntijatehtävissä ikää arvostettaisiin.